Koronaepidemia ja verenluovutus

Olemme koonneet tälle sivulle ohjeita ja usein kysyttyjä kysymyksiä verenluovutuksesta koronaepidemian aikana.

Tältä sivulta löydät:

Varotoimet luovutuspaikoilla
Koronaepidemian vaikutukset verenluovutussoveltuvuuteen
Ajanvaraus korona-aikana
Usein kysyttyä verenluovutuksesta ja koronaepidemiasta
Koronaepidemiaan liittyvät tiedotteet verenluovutuksesta

Varotoimet verenluovutuspaikoilla

Palvelemme ajanvarauksella, mutta jos tilaa on, otamme mielellämme vastaan myös ilman ajanvarausta tulevan luovuttajan. Tule kysymään vapaita aikoja! Varaa aika täältä.
Voit halutessasi käyttää kasvomaskia. Veripalvelu tarjoaa kaikille halukkaille kirurgisen kasvomaskin. Jos toivot että hoitajamme käyttää kasvomaskia asioidessaan kanssasi, teemme niin.
Luovutustilassa on mahdollisuus pitää turvaväli muihin.
Verenluovuttajat ohjataan käsienpesuun tai käsien desinfiointiin luovutustilaan saapuessa, ennen kahvittelua ja luovutuksesta lähtiessä.
Luovuttajilta varmistetaan saapuessa, ettei heillä ole flunssaoireita.
Pidämme yllä luovutustilojen hyvää perushygieniaa. Henkilökuntamme on ohjeistettu pysymään kotona, jos heillä on mitään flunssaoireita.

Vaikutukset luovutussoveltuvuuteen

Tule verenluovutukseen vain oireettomana. Kuumeettoman flunssan jälkeen saa tulla luovuttamaan vasta, kun on ollut täysin oireeton vähintään vuorokauden ajan.
Älä tule verenluovutukseen, jos
- sinulle on suositeltu vapaaehtoista kontaktien välttämistä (esim. koronatestiä tai sen tuloksia odottaessa, tai perheenjäsenen koronainfektion vuoksi)
- olet eristyksessä/karanteenissa koronaviruksen vuoksi
Laboratorio- tai kotitestissä todetun koronavirustartunnan jälkeen tulee lievässä taudissa odottaa vähintään 10 vrk oireiden alusta (näytteenottopäivästä jos oireeton) ennen luovutusta. Jos on ollut kuumetta yli 38 astetta, varoaika on 14 vrk paranemisesta. Vaikean, sairaalahoitoa vaatineen koronavirusinfektion jälkeen varoaika on 3 kuukautta.
Koronarokote ei estä verenluovutusta. Voimakas rokotusreaktio (esim. kova särky, kuume tai ihottuma) aiheuttaa kahden vuorokauden luovutusesteen oireiden päättymisestä lukien.
Koronapotilaita hoitavalle henkilökunnalle ei tule luovutusestettä, kun työskentely on tapahtunut asianmukaisesti suojattuna.
Veripalvelun sivuilla olevasta taulukosta voi hakea ajankohtaisimman tiedon matkailun vaikutuksista verenluovutukseen. Matkustusrajoituksia tarkennetaan tarvittaessa viranomaisten suositusten muuttuessa.

Usein kysytyt kysymykset

Lue myös usein kysyttyä verenluovutuksesta koronarokotuksista

Järjestetäänkö verenluovutusta epidemia-aikana?

Kyllä. Veripalvelu toimii aina, niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. On ensiarvoisen tärkeää, että terveet ihmiset luovuttavat verta, jotta potilaat saavat tarvitsemansa verivalmisteet.

Onko verenluovutus turvallista epidemia-aikana?

Huolehdimme verenluovuttajien turvallisuudesta. Löydät käytössä olevat varautumistoimemme tämän sivun yläosasta. Verenluovutukseen saavat tulla vain terveet henkilöt, joilla ei ole flunssaoireita. Verenluovutus ei alenna vastustuskykyä.

Voinko luovuttaa verta, jos olen saanut koronarokotteen?

Koronarokote ei estä verenluovutusta. Voimakas rokotusreaktio (esim. kova särky, kuume tai ihottuma) aiheuttaa kahden vuorokauden luovutusesteen oireiden päättymisestä lukien.

Testataanko verenluovuttajilta korona?

Koronaviruksen testaaminen verenluovuttajilta ei ole tarkoituksenmukaista. Koronaviruksen tartuntoja veriteitse ei ole todettu. Luovuttajan tulee toki olla täysin terve ja oireeton.

Kysytäänkö verenluovutuksessa koronapassia?

Koronapassia ei kysytä verenluovutuksessa.

Pitääkö minun varata aika?

Ei välttämättä. Jos tilaa on, otamme mielellämme vastaan myös ilman ajanvarausta tulevan. Tule ovelle kysymään vapaita aikoja!

Ajanvaraus verenluovutustilaisuuksiin aukeaa vähintään neljä viikkoa ennen tilaisuutta.

Onko Veripalvelussa maskipakko?

Veripalvelu on luopunut laajemmasta kasvomaskisuosituksesta 12.5.2022 alkaen. Voit edelleen halutessasi käyttää kasvomaskia. Veripalvelu tarjoaa kaikille halukkaille kirurgisen kasvomaskin. Jos toivot että hoitajamme käyttää kasvomaskia asioidessaan kanssasi, teemme niin.

Jos käytät kasvomaskia, ota se pois syömisen ja juomisen ajaksi sekä tunnistautumisen yhteydessä.

Kuinka pian flunssaoireiden loppumisen jälkeen voi luovuttaa verta?

Kuumeettoman flunssan jälkeen saa tulla luovuttamaan, kun olet täysin oireeton vähintään vuorokauden ajan. Kuumeisen flunssan jälkeen tulee odottaa 14 vrk paranemisen jälkeen ennen verenluovutusta.

Laboratorio- tai kotitestissä todetun koronavirustartunnan jälkeen tulee odotella vähintään 10 vrk oireiden alkamisesta ennen luovutusta. Vaikean, sairaalahoitoa vaatineen infektion jälkeen varoaika on 3 kuukautta.

Voinko luovuttaa verta, jos olen ollut kontaktissa koronaa sairastavaan potilaaseen?

Koronaviruspositiiviselle henkilölle altistuminen estää luovutuksen karanteenin ajan tai jos sinulle on suositeltu vapaaehtoista kontaktien välttämistä perheenjäsenen koronatartunnan vuoksi. Luovuttaminen on sallittua siinä vaihessa, kun viimeisimmin sairastuneen perheenjäsenen oireiden alkamisesta on kulunut vähintään 5 vrk.

Koronapotilaita hoitavalle henkilökunnalle ei tule luovutusestettä, kun työskentely on tapahtunut asianmukaisesti suojattuna.

Onko ulkomaanmatkaan liittyen uusia rajoituksia koronaviruksen takia?

Veripalvelun sivuilla olevasta taulukosta voi hakea ajankohtaisimman tiedon matkailun vaikutuksista verenluovutukseen.

Matkustusrajoituksia tarkennetaan viranomaisten suositusten muuttuessa.

Ovatko SPR:n Veripalvelun verenluovutustilaisuudet yleisötilaisuuksia?

Aluehallintoviraston lausunto: Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun verenluovutustilaisuudet eivät ole laissa tarkoitettuja yleisötilaisuuksia.

Toimivan verihuollon turvaaminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Se edellyttää liikkuvaa veripalvelutoimintaa ja luovutustilaisuuksien järjestämistä. On ensiarvoisen tärkeää, että verenluovutustilaisuudet järjestetään.

Miksi luovutustilaisuuksia perutaan?

Olemme valitettavasti joutuneet perumaan muutamia verenluovutustilaisuuksia esim. tilahaasteiden takia näin epidemia-aikana. Pyrimme löytämään aina korvaavan tilaisuuden tai pidentämään tarvittaessa kiinteiden toimipisteidemme aukioloaikoja, sillä joka päivä tarvitaan noin 800 verenluovutusta, jotta verta riittää potilaiden hoitoon Suomen sairaaloissa.

Miksi Suomessa ei testata verenluovuttajilta koronaviruksen vasta-aineita?

Vasta-aineiden testaamisasiat ovat olleet esillä koronapandemian alkuvaiheesta lähtien ja olemme seuranneet kansallista tilannetta sekä muiden maiden veripalvelulaitosten tutkimusaktiviteetteja. Toistaiseksi meillä ei ole ollut tarvetta käynnistää erillistä omaa hanketta, jossa rekrytoisimme verenluovuttajia. Suomessa väestötason vasta-ainetutkimuksia koordinoi THL.

Onko koronarokotteen saaneen verenluovuttajan veri turvallista?

Kyllä, on turvallista. Rokotteissa ei ole COVID-19 tautia aiheuttavaa SARS-CoV-2 -virusta tai edes sen osasia. Myöskään niin sanotuissa virusvektorirokotteissa ei ole tautia aiheuttavia/lisääntymiskykyisiä viruksia. Rokotteiden tehoaineet (nanolipidipartikkeleihin liitetty tai virusvektoriin sisällytetty piikkiproteiinin synteettisesti valmistettu mRNA-/geenikoodi) siirtyvät hyvin pian injektiokohdasta lähialueen lihas- ja imusoluihin (imusolmukkeisiin), eivätkä siten juurikaan, jos ollenkaan, päädy verenkiertoon. Lisäksi rokotteiden sisältämä RNA hajoaa elimistössä nopeasti.

Luovutetun veren jatkokäsittelyn myötä verivalmisteissa on hyvin vähän plasmaa ja valkosolut on poistettu suodattamalla, mikä edelleen vähentää mahdollisia rokotuksen jälkeisiä pieniä jäämiä valmisteissa. Kun rokotettu on muodostanut vasta-aineita, vasta-aineita siirtyy vähäisessä määrin valmisteen pienen plasmamäärän mukana veren saajaan, mutta tämä määrä on niin pieni, että se ei riitä antamaan suojaa potilaalle. Lue täältä lisää koronarokotteista ja verenluovutuksesta.

Miten saan tietää veriryhmäni? Vaikuttaako veriryhmä riskiin saada koronavirus?

Omaa veriryhmää ei ole koronan vuoksi tarpeellista selvittää. Halutessaan verenluovuttajat voivat tiedustella omaa veriryhmäänsä maksuttomasta luovuttajainfosta 0800 0 5801 (arkisin klo 8–17). Veripalvelussa ei tutkita veriryhmää koronariskin selvittämiseksi.

FIMMin (Institute for Molecular Medicine Finland) tutkijoiden koordinoiman laajan kansainvälisen tutkimushankkeen tuorein analyysi ei vahvistanut epäilyjä veriryhmän vaikutuksesta riskiin sairastua koronavirustautiin. Tietty kromosomissa 3 sijaitseva geenirikas alue sen sijaan näyttäisi olevan selkeä riskitekijä. Lisätutkimuksia tarvitaan biologisen mekanismin selvittämiseksi.