Korona ja verenluovutus

Koronaepidemia on siirtynyt yhteiskunnassamme vaiheeseen, jossa laajoista rajoitustoimista on voitu pikkuhiljaa luopua. Verenluovutuspaikoilla jatketaan hyviä yleisiä hygieniakäytäntöjä, mutta esimerkiksi ajanvarauksen pakollisuudesta ja luovutustilassa yhtä aikaa olevien henkilöiden määrärajoituksista on voitu luopua.

Käytännöt luovutuspaikoilla

Varaa aika verenluovutukseen, jolloin käyntisi sujuu nopeammin. Jos tilaa on, otamme mielellämme vastaan myös ilman ajanvarausta tulevan luovuttajan. Tule katsomaan, onko verenluovutuspaikalla tilaa! Etenkin kiinteissä toimipisteissämme on päivittäin runsaasti vapaita aikoja. Varaa aika täältä.
Luovutuspaikoilla on mahdollisuus käsien pesuun ja/tai desinfiointiin.
Voit halutessasi käyttää kasvomaskia. Veripalvelu tarjoaa kaikille halukkaille kirurgisen kasvomaskin. Jos toivot että hoitajamme käyttää kasvomaskia asioidessaan kanssasi, teemme niin.
Pidämme yllä luovutustilojen hyvää perushygieniaa. Henkilökuntamme on ohjeistettu pysymään kotona, jos heillä on mitään flunssaoireita.

Vaikutukset luovutussoveltuvuuteen

Jos sinulla on koronavirustartunta, odota vähintään 10 vrk oireiden alusta (näytteenottopäivästä, jos oireeton) ennen kuin tulet luovuttamaan. Jos sinulla on ollut kuumetta yli 38 astetta, varoaika on 14 vrk paranemisesta. Vaikean, sairaalahoitoa vaatineen koronavirusinfektion jälkeen varoaika on 3 kuukautta.
Vilustuminen, eli flunssa, aiheuttaa väliaikaisen verenluovutusesteen. Kuumeettoman ja muuten suhteellisen lievän flunssan (esimerkiksi kurkkukivun, nuhan tai yskän) jälkeen voi luovuttaa verta, kun oireita ei enää ole ja vointi on ollut hyvä vähintään vuorokauden ajan.
Älä tule verenluovutukseen, jos sinulle on suositeltu kontaktien välttämistä (esim. koronatestiä tai sen tuloksia odottaessa tai perheenjäsenen koronainfektion vuoksi)
Koronarokote ei estä verenluovutusta. Voimakas rokotusreaktio (esim. kova särky, kuume tai ihottuma) aiheuttaa kahden vuorokauden luovutusesteen oireiden päättymisestä lukien.
Koronapotilaita hoitavalle henkilökunnalle ei tule luovutusestettä, kun työskentely on tapahtunut asianmukaisesti suojattuna.

Usein kysytyt kysymykset

Voinko luovuttaa verta, jos olen saanut koronarokotteen?

Koronarokote ei estä verenluovutusta. Voimakas rokotusreaktio (esim. kova särky, kuume tai ihottuma) aiheuttaa kahden vuorokauden luovutusesteen oireiden päättymisestä lukien.

Lue myös usein kysyttyä verenluovutuksesta koronarokotuksista

Testataanko verenluovuttajilta korona?

Koronaviruksen testaaminen verenluovuttajilta ei ole tarkoituksenmukaista. Koronaviruksen tartuntoja veriteitse ei ole todettu. Luovuttajan tulee toki olla täysin terve ja oireeton.

Pitääkö minun varata aika?

Ei välttämättä. Jos tilaa on, otamme mielellämme vastaan myös ilman ajanvarausta tulevan. Tule ovelle kysymään!

Ajanvaraus verenluovutustilaisuuksiin aukeaa vähintään neljä viikkoa ennen tilaisuutta.

Kuinka pian flunssaoireiden loppumisen jälkeen voi luovuttaa verta?

Kuumeettoman flunssan jälkeen saa tulla luovuttamaan, kun olet täysin oireeton vähintään vuorokauden ajan.

Kuumeisen flunssan jälkeen tulee odottaa 14 vrk paranemisen jälkeen ennen verenluovutusta.

Koronavirustartunnan jälkeen tulee odottaa vähintään 10 vrk oireiden alkamisesta ennen luovutusta. Vaikean, sairaalahoitoa vaatineen infektion jälkeen varoaika on 3 kuukautta.

Voinko luovuttaa verta, jos perheessämme on koronavirustartunta tai hoidan koronapotilaita?

Luovuttaminen on sallittua siinä vaihessa, kun viimeisimmin sairastuneen perheenjäsenen oireiden alkamisesta on kulunut vähintään 5 vrk.

Koronapotilaita hoitavalle henkilökunnalle ei tule luovutusestettä, kun työskentely on tapahtunut asianmukaisesti suojattuna.

Miksi Suomessa ei testata verenluovuttajilta koronaviruksen vasta-aineita?

Vasta-aineiden testaamisasiat ovat olleet esillä koronapandemian alkuvaiheesta lähtien ja olemme seuranneet kansallista tilannetta sekä muiden maiden veripalvelulaitosten tutkimusaktiviteetteja. Toistaiseksi meillä ei ole ollut tarvetta käynnistää erillistä omaa hanketta, jossa rekrytoisimme verenluovuttajia. Suomessa väestötason vasta-ainetutkimuksia koordinoi THL.

Onko koronarokotteen saaneen verenluovuttajan veri turvallista?

Kyllä, on turvallista. Rokotteissa ei ole COVID-19 tautia aiheuttavaa SARS-CoV-2 -virusta tai edes sen osasia. Myöskään niin sanotuissa virusvektorirokotteissa ei ole tautia aiheuttavia/lisääntymiskykyisiä viruksia. Rokotteiden tehoaineet (nanolipidipartikkeleihin liitetty tai virusvektoriin sisällytetty piikkiproteiinin synteettisesti valmistettu mRNA-/geenikoodi) siirtyvät hyvin pian injektiokohdasta lähialueen lihas- ja imusoluihin (imusolmukkeisiin), eivätkä siten juurikaan, jos ollenkaan, päädy verenkiertoon. Lisäksi rokotteiden sisältämä RNA hajoaa elimistössä nopeasti.

Luovutetun veren jatkokäsittelyn myötä verivalmisteissa on hyvin vähän plasmaa ja valkosolut on poistettu suodattamalla, mikä edelleen vähentää mahdollisia rokotuksen jälkeisiä pieniä jäämiä valmisteissa. Kun rokotettu on muodostanut vasta-aineita, vasta-aineita siirtyy vähäisessä määrin valmisteen pienen plasmamäärän mukana veren saajaan, mutta tämä määrä on niin pieni, että se ei riitä antamaan suojaa potilaalle. Lue täältä lisää koronarokotteista ja verenluovutuksesta.

Miten saan tietää veriryhmäni? Vaikuttaako veriryhmä riskiin saada koronavirus?

Omaa veriryhmää ei ole koronan vuoksi tarpeellista selvittää. Halutessaan verenluovuttajat voivat tiedustella omaa veriryhmäänsä maksuttomasta luovuttajainfosta 0800 0 5801 (arkisin klo 8–17). Veripalvelussa ei tutkita veriryhmää koronariskin selvittämiseksi.

FIMMin (Institute for Molecular Medicine Finland) tutkijoiden koordinoiman laajan kansainvälisen tutkimushankkeen analyysi ei vahvistanut epäilyjä veriryhmän vaikutuksesta riskiin sairastua koronavirustautiin. Tietty kromosomissa 3 sijaitseva geenirikas alue sen sijaan näyttäisi olevan selkeä riskitekijä. Lisätutkimuksia tarvitaan biologisen mekanismin selvittämiseksi.