Usein kysyttyä

Kantasolurekisteri (entinen Luuytimenluovuttajarekisteri) on perustettu vuonna 1992. Toimintansa aikana kotimaisesta rekisteristä on löydetty sopiva luovuttaja jo yli 550 potilaalle. Valtaosa potilaista on suomalaisia, mutta joka vuosi suomalaiset luovuttajat auttavat myös ulkomaalaisia potilaita. Vuosittain luuydintä tai veren kantasoluja luovuttaa 20–40 rekisterin jäsentä.

Jos olet liittynyt rekisterin jäseneksi, muttet halua tai voi luovuttaa kantasolujasi, kannattaa harkita rekisteristä eroamista. On tärkeää, että rekisteriin kuuluvat ihmiset ovat valmiita auttamaan, jos luovutus osuu kohdalle. Vaikka luovuttajalla on mahdollisuus vetäytyä jopa juuri ennen luovutusta, peruminen viime tingassa myöhästyttää potilaan hoitoa ja voi johtaa hänen menehtymiseensä. Pohdithan siis liittyessäsi, oletko oikeasti valmis sitoutumaan auttamiseen.

Kantasolurekisteristä voi erota ilmoittamalla asiasta Kantasolurekisteriin. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse 029 300 1515 tai sähköpostitse kantasolurekisteri(at)veripalvelu.fi. Syytä ei tarvitse ilmoittaa, mutta halutessaan sen voi kertoa.

Kantasolurekisterin perusperiaatteisiin kuuluu ehdoton anonymiteetti potilaan ja luovuttajan välillä. Ajatus on sama kuin verenluovutuksessa: luovuttaja antaa lahjan, jonka sairaala antaa sitä tarvitsevalle potilaalle. Nimettömyydellä korostetaan myös sitä, että kaikki potilaat ovat samanarvoisia, ovat he sitten lapsia tai aikuisia Suomessa tai ulkomailla.

Toisaalta luovuttajalle voi olla hämmentävää tietää potilaan tilanteesta. Esimerkiksi jos potilas ei ole toipunut kantasolusiirrosta, luovuttajasta voi tuntua, että se on ollut hänen syynsä. Myös potilaalle voi syntyä raskas kiitollisuudenvelka, jos hän tuntisi luovuttajan.​

Miesten väliseen seksiin liittyvää kantasoluluovutuskieltoa on usein arvosteltu loukkaavaksi ja jopa syrjiväksi. Moni on ihmetellyt, miksi miesten väliseen seksiin suhtaudutaan niin tiukasti kantasoluluovutuksessa.

Seksikäyttäytymiseen liittyvillä luovutusrajoituksilla ei kuitenkaan arvoteta mitään henkilöitä tai ryhmiä, vaan niiden ainoana tarkoituksena on huolehtia kantasolusiirteitä tarvitsevien potilaiden turvallisuudesta. Kriteerit perustuvat eurooppalaiseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön sekä viranomaismääräyksiin.

Kudoslaitostoimintaa koskevan viranomaismääräyksen mukaan luovuttajien valinnan arvioinnin on sisällettävä ne tekijät, joiden avulla voidaan tunnistaa ja seuloa henkilöt, joiden toimiminen luovuttajana saattaisi aiheuttaa muille terveysriskin, esimerkiksi tarttuvan sairauden. Tartuntatautitilaston mukaan miesten välistä seksiä harrastavilla on moninkertainen riski saada HIV-infektio, kun verrataan miesten tartuntariskiin heteroseksissä tai koko väestöön. Suomessa tämä suhdeluku on noin 20-kertainen heteroseksissä tarttuviin HIV-infektioihin verrattuna. Tämän katsotaan aiheuttavan korkean riskin kantasolusiirteen turvallisuudelle.

Kantasolusiirteiden välittäminen veritauteja sairastaville on kansainvälistä yhteistyötä. Veripalvelu välittää Suomen Kantasolurekisterin jäsenten luovuttamia siirteitä potilaille niin Suomeen kuin ulkomaille. Vastaavasti Suomeen tulee paljon siirteitä ulkomailta. Kantasolujen luovutuskriteerit, mukaan lukien miesten välisestä seksistä seuraava 12 kuukauden luovutusrajoitus kantasolujen luovutukselle, ovat eri maissa pitkälti yhteneviä. Siksi kansainväliset menettelyt on otettu huomioon myös Suomessa ja miesten välistä seksiä koskeva pysyvä luovutuskielto on riskinarvioinnin kautta muutettu määräaikaiseksi.

1) Miehiä on tällä hetkellä rekisterissä vähemmän kuin naisia.
2) Miehet ovat yleensä kookkaampia, joten heiltä voidaan helpommin kerätä enemmän kantasoluja, jotka riittävät paremmin aikuispotilaan hoitamiseen.
3) Miehet ovat todennäköisemmin käytettävissä luovutukseen, koska naiset eivät voi luovuttaa kantasoluja ollessaan raskaana ja imetyksen aikana. Lisäksi raskauden seurauksena saattaa naisen elimistössä kehittyä vasta-aineita, jotka voivat vaikuttaa epäedullisesti potilaaseen siirron jälkeen.

​

Rekisteriin ei voi liittyä huomattavan ylipainoinen henkilö (kehon painoindeksi eli BMI yli 35), eikä henkilö, joka painaa alle 50 kiloa. Huomattavan ylipainoisilla henkilöillä nukutus on suurempi riski kuin muilla, minkä vuoksi rekisteriin liittyminen ei ole mahdollista. Pienikokoiselta ihmiseltä puolestaan ei välttämättä saada kerättyä tarpeeksi kantasoluja, jotta niitä olisi riittävän paljon potilaan hoitamiseksi. Rekisterin liittymiskriteereissä otetaan aina huomioon kantasolusiirteen saajan turvallisuuden lisäksi luovuttajan hyvinvointi, eikä luovuttajan terveyteen liittyvissä asioissa oteta riskejä.

​Rekisterin jäsenenä voi olla 55-vuotiaaksi saakka. Ikäraja on asetettu siksi, että ikääntymisen myötä erilaisten sairauksien todennäköisyys lisääntyy, mikä merkitsee riskiä sekä luovuttajalle että potilaalle.

Paranemisprosentti vaihtelee potilaan taudista ja lähtötilanteesta riippuen. Aikuisista parantuu 50–70 prosenttia ja lapsista 60–90 prosenttia. Tavallisimpia syitä menehtymiseen ovat taudin uusiminen ja kantasolusiirron komplikaatiot (käänteishyljintä ja infektiot).

Siirtoihin tulee uudenlaisia soluhoitoja, jotka annetaan kantasolusiirron ohella. Näillä tullaan hoitamaan infektioita, leukemian uusimista ja käänteishyljintää. Näihin ongelmiin kehitetään myös parempia lääkkeitä.

Lisäksi itse siirrettä opitaan manipuloimaan, niin että sen leukemiaa tuhoavaa vaikutusta voidaan tehostaa ja käänteishyljintää aiheuttavia soluja poistaa. Kantasolusiirto muuttuu vähemmän raskaaksi, ja pitkäaikaissivuvaikutukset vähenevät.

Jos pitkäaikaissivuvaikutukset saadaan vähenemään, siirtojen määrää voidaan ajatella kasvatettavan myös lapsilla.

Allergiat, jotka aiheuttavat voimakkaita reaktioita, kuten hengenahdistusta tai nielun turpoamista, ovat este rekisteriin liittymiselle.

Kantasolujen keräys on keskitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvaan Meilahden sairaalaan. Korvaamme luovuttajan matka- ja majoituskustannukset sekä ansionmenetyksen sairausloman ajalta.

Luovuttajalle annetaan kaikki tarvittava kivunhoito ja siitä voi keskustella jo etukäteen lääkärintarkastuksen yhteydessä. Luuytimenkeruu lantiosta voi keräyksen jälkeisinä päivinä tuntua selkäkipuna, jotka kokemuksen mukaan talttuvat normaaleilla särkylääkkeillä. Kantasolujen keräystä verenkierrosta edeltää aina kasvutekijäpistoshoito, jonka seurauksena luovuttajalle voi tulla esimerkiksi flunssankaltaisia lihaskipuja. Nekin talttuvat normaaleilla särkylääkkeillä. Kivuntunteen kokeminen on kuitenkin yksilöllistä ja vaihtelee kovasti.

Kantasolurekisterin kautta löydetylle luovuttajalle korvataan luovutuksesta reaalisesti aiheutuneet kulut, esimerkiksi matka- ja asumiskustannukset, ruokailut ja suorat ansionmenetykset päätoimesta. Yleensä kulut korvataan jälkikäteen mutta tarvittaessa esimerkiksi matkaliput voidaan hankkia luovuttajalle rekisterin kautta, jolloin niitä ei tarvitse itse ostaa.

Liittymisen yhteydessä syntyviä kuluja ei korvata.

​

Rekisteriin tallennetaan luovuttajien yhteystiedot, kudostyyppi- ja veriryhmätiedot sekä infektiotestien tulokset. Lisäksi rekisterissä on luovuttajan perusterveydentilaa koskevia tietoja, kuten esimerkiksi lääkitys, pituus, paino, tietoa tupakoinnista ja raskauksista.

Jos muuttaa vain väliaikaisesti ulkomaille, kannattaa osoitteenmuutos tehdä suoraan rekisteriin. Näin varmistutaan, että yhteystiedot pysyvät ajan tasalla. Rekisterin jäsenenä voi siis pysyä, vaikkei enää asukaan Suomessa. Jos muutto on pysyvä, kannattaa ottaa yhteyttä Kantasolurekisteriin ja keskustella mahdollisuudesta siirtää luovuttajatiedot uuden kotimaan kantasolurekisteriin.

Kantasolusiirtojen (KSS) määrä on kasvanut viime vuodet lähes 10 % vuosittain. Kasvu koskee rekisterisiirtoja, sisarussiirtojen määrä ei kasva.

Lasten siirtojen määrä ei kasva vaan jopa hieman vähenee. Syynä on se, että siirtoon liittyy merkittäviä pitkäaikaissivuvaikutuksia, joita lapsilla pyritään välttämään jos parantavaan hoitoon on jokin muu mahdollisuus. Koska lasten leukemian konventionaalisen hoidon tulokset ovat parantuneet, harvemmat lapset tarvitsevat tätä rankkaa hoitoa.

Rekisterisiirtojen kasvu tulee siis aikuisilta. Kasvu johtuu siitä että siirroilla hoidetaan uusia tauteja (lymfoomat ym.), ja siitä että hoitojen kehittyessä voidaan hoitaa entistä vanhempia potilaita, jotka ennen olivat siirtojen ulottumattomissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on este liittymiselle.

Jos olet jo Kantasolurekisterin jäsen, kilpirauhasen vajaatoiminta ja thyroxin lääkitys estävät kantasolujen luovutuksen verenkierrosta, mutta eivät estä luovutusta luuytimestä.

Kolesterolilääkitys ei ole este liittyä rekisteriin.

Selkäydin ja luuydin sekoitetaan joskus toisiinsa. Selkäydin on selkärangan sisällä ja suojassa kulkeva hermoratanippu. Luuydin taas on suurien luiden, kuten lantio ja reisiluiden ydin, jossa verisolut muodostuvat. Veren kantasoluja kerätään lantioluun ytimestä. Siinä ei siis mennä keräämään soluja selkärangan sisältä vaan ristiselän sivuilta, suoliluun sisältä. Halvaantumisvaaraa ei siis ole.

Nuuskan käyttö ei estä rekisteriin liittymistä.

Reuma on autoimmuunisairaus, ja siten este rekisteriin liittymiselle.

Kaikki psyyken sairaudet eivät salli liittymistä. Mielialalääkitystä käyttävillä joudumme selvittelemään tarkempia taustatietoja tarkemmin. Masennus ole ei ole este liittyä Kantasolurekisteriin, mutta masennuksen tulisi olla ns. hyvässä hoitotasapainossa, eikä liittyjällä saa olla taustalla sairaalahoitojaksoja. Esteitä liittymiselle ovat sairaalahoitojaksot masennuksen takia, pidempi sairaushistoria ja muun muassa seuraavat diagnoosit: kaksisuuntainen mielialahäiriö, skitsofrenia ja vakava masennus.

Välilevyn pullistumat tai muut selän isommat vaivat, vammat ja leikkaukset estävät rekisteriin liittymisen. Luovuttaminen nukutuksessa ei tule kysymykseen selän aikaisempien vaivojen takia. Luovutuksesta ei saa aiheutua mitään haittaa luovuttajalle ja liittymisvaiheessa tulee luovuttajan olla kyvykäs molempiin kantasolujen luovutustapoihin.

Rangan murtumat, rappeuma välilevyssä, nikamien painaumat, kasvuhäiriöt tai epämuodostumat ovat este liittymiselle.

Skolioosi ei estä liittymistä, jos ei ole tehty kirurgisia toimenpiteitä, eikä skolioosi vaivaa päivittäisissä askareissa.

Kun veren kantasoluja kerätään kyynärvarren laskimosuonesta, annetaan ensin kasvutekijähoitoa kantasolujen houkuttelemiseksi verenkiertoon. Sairausloma järjestetään kasvutekijähoidon ja solujen keräyksen ajaksi, tavallisimmin sunnuntaista perjantaihin. Keräys tehdään polikliinisesti ilman nukutusta eikä se vaadi luovuttajan jäämistä sairaalaan. Toimenpiteen jälkeen luovuttaja ei yleensä tarvitse sairauslomaa.

​

Kantasolujen luovutusta harkitsevalle urheilijalle saattaa nousta sinänsä aiheellinen kysymys: syyllistyykö hän dopingiin kun kantasolujen luovutuksessa saatetaan antaa kasvutekijäpistoksia, jotka lisäävät kantasolujen määrää verenkierrossa?

Luovuttajalle annettava kasvutekijä ei nosta hemoglobiinia vaan vaikuttaa lyhytaikaisesti veren valkosolujen määrään, lisäten erityisesti neutrofiilien ja veren kantasolujen määrää verenkierrossa. Kasvutekijää ei myöskään ole listattu Suomen antidopingtoimikunnan kiellettyjen aineiden listalla. Asiasta on myös neuvoteltu ADT:n edustajien kanssa, ja keskusteluissa todettiin, että kasvutekijän käyttö ja kantasolujen luovutus on urheilijalle sallittu.

Keliaakikko ei voi liittyä. Keliakiaa sairastaville ei sovellu kasvutekijäpistoshoito, joten he voisivat luovuttaa ainoastaan luuytimestä kerättyjä kantasoluja. Rekisterin jäsenen olisi hyvä olla valmis luovuttamaan kummalla tahansa luovutustavalla, sekä verenkierron kautta että luuytimestä.

Kantasolurekisteriin liittyjän tulee olla valmis auttamaan ketä tahansa kantasolusiirtoa tarvitsevaa potilasta Suomessa tai ulkomailla. Kun läheinen tai ystäväpiiriin kuuluva tarvitsee kantasolusiirtoa, moni haluaa auttaa tarjoutumalla luovuttajaksi. Kantasolurekisteriin ei kuitenkaan voi liittyä vain yhtä potilasta varten, sillä liittymisestä ei välttämättä ole hyötyä kyseiselle potilaalle. Sopiva luovuttaja etsitään aina potilaan kudostyypin perusteella. Kantasolusiirtoa tarvitsevan potilaan perheenjäsenten sopivuus luovuttajaksi selvitetään aina ensin, joten se ei vaadi rekisteriin kuulumista.

Voit luovuttaa ilman rekisteriin kuulumista sukulaisellesi, jos kudostyyppisi on sopiva. Kun kantasolusiirtoa aletaan suunnitella, selvitetään ensin mahdollisten sisarusten sopivuus luovuttajaksi. Sisarusluovuttajista keskimäärin joka neljännen kudostyyppi sopii potilaalle. Jos sisaruksia on vähän, todennäköisyys pienenee.

Mikäli sisaruksia ei ole, tai heistä ei löydy sopivaa, etsitään luovuttajaa Kantasolurekisteristä. Kuulumalla rekisteriin sitoudut auttamaan sellaisia potilaita, joille ei sopivaa sisarusluovuttajaa löydy.