Usein kysyttyä

Kantasolusiirtojen määrä vaihtelee vuosittain, mutta on viime vuosina vaihdellut välillä 150-170. Suurin potilasryhmä ovat leukemiaa sairastavat, mutta sen lisäksi hoidetaan muita vaikeita verisairauksia, esimerkiksi vaikeat punasolusairaudet ja elimistön puolustusjärjestelmän häiriöt.

Kantasolurekisteri on perustettu vuonna 1992. Toimintansa aikana kotimaisesta rekisteristä on löydetty sopiva luovuttaja jo yli 800 potilaalle. Valtaosa potilaista on suomalaisia, mutta joka vuosi suomalaiset luovuttajat auttavat myös ulkomaalaisia potilaita. Vuosittain veren kantasoluja luovuttaa 30-50 rekisterin jäsentä.

Jos olet liittynyt rekisterin jäseneksi, muttet halua tai voi luovuttaa kantasolujasi, kannattaa harkita rekisteristä eroamista. On tärkeää, että rekisteriin kuuluvat ihmiset ovat valmiita auttamaan, jos luovutus osuu kohdalle. Vaikka luovuttajalla on mahdollisuus vetäytyä jopa juuri ennen luovutusta, peruminen viime tingassa myöhästyttää potilaan hoitoa ja voi johtaa hänen menehtymiseensä. Pohdithan siis liittyessäsi, oletko oikeasti valmis sitoutumaan auttamiseen.

Kantasolurekisteristä voi erota ilmoittamalla asiasta Kantasolurekisteriin. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse 029 300 1515 tai sähköpostitse kantasolurekisteri(at)veripalvelu.fi. Syytä ei tarvitse ilmoittaa, mutta halutessaan sen voi kertoa.

Kantasolurekisterin perusperiaatteisiin kuuluu ehdoton anonymiteetti potilaan ja luovuttajan välillä. Ajatus on sama kuin verenluovutuksessa: luovuttaja antaa lahjan, jonka sairaala antaa sitä tarvitsevalle potilaalle. Nimettömyydellä korostetaan myös sitä, että kaikki potilaat ovat samanarvoisia, ovat he sitten lapsia tai aikuisia Suomessa tai ulkomailla.

Toisaalta luovuttajalle voi olla hämmentävää tietää potilaan tilanteesta. Esimerkiksi jos potilas ei ole toipunut kantasolusiirrosta, luovuttajasta voi tuntua, että se on ollut hänen syynsä. Myös potilaalle voi syntyä raskas kiitollisuudenvelka, jos hän tuntisi luovuttajan.​

Rekisteriin ei voi liittyä huomattavan ylipainoinen henkilö (kehon painoindeksi eli BMI yli 35), eikä henkilö, joka painaa alle 50 kiloa. Huomattavan ylipainoisilla henkilöillä nukutus on suurempi riski kuin muilla, minkä vuoksi rekisteriin liittyminen ei ole mahdollista. Pienikokoiselta ihmiseltä puolestaan ei välttämättä saada kerättyä tarpeeksi kantasoluja, jotta niitä olisi riittävän paljon potilaan hoitamiseksi. Rekisterin liittymiskriteereissä otetaan aina huomioon kantasolusiirteen saajan turvallisuuden lisäksi luovuttajan hyvinvointi, eikä luovuttajan terveyteen liittyvissä asioissa oteta riskejä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että luovuttajan ikä vaikuttaa voimakkaasti hoidon onnistumiseen. Mitä nuorempi luovuttaja on, sitä paremmat tulokset kantasolusiirrolla saadaan.

Rekisterin jäsenenä voi olla kunnes täyttää 56 vuotta, vaikka onkin varsin epätodennäköistä, että yli 35-vuotias rekisterin jäsen valitaan kantasolujen luovuttajaksi.

Paranemisprosentti vaihtelee potilaan taudista ja lähtötilanteesta riippuen. Aikuisista parantuu 50–70 prosenttia ja lapsista 60–90 prosenttia. Tavallisimpia syitä menehtymiseen ovat taudin uusiminen ja kantasolusiirron komplikaatiot (käänteishyljintä ja infektiot).

Siirtojen tukemiseksi kehitetään uudenlaisia soluhoitoja, jotka annetaan kantasolusiirron ohella. Näillä tullaan hoitamaan infektioita, leukemian uusimista ja käänteishyljintää. Näihin ongelmiin kehitetään myös parempia lääkkeitä.

Lisäksi itse siirrettä opitaan manipuloimaan, niin että sen leukemiaa tuhoavaa vaikutusta voidaan tehostaa ja käänteishyljintää aiheuttavia soluja poistaa. Kantasolusiirron sivuvaikutukset vähenevät.

Jos sinulla on useita hyvin vaikeaoireisia allergioita, älä liity rekisteriin.

Kantasolujen keräys on keskitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvaan Meilahden sairaalaan. Korvaamme luovuttajan matka- ja majoituskustannukset sekä ansionmenetyksen sairausloman ajalta.

​Verenkierrosta tehdyn kantasoluluovutuksen jälkeen tulee odottaa 4 kuukautta ennen verenluovutusta. Luuytimestä kerättäessä karenssi on 6 kuukautta.

Luovuttajalle annetaan kaikki tarvittava kivunhoito ja siitä voi keskustella jo etukäteen lääkärintarkastuksen yhteydessä.

Luuydinsiirteen keräyksen jälkeisinä päivinä voi tuntua selkäkipua, joka kokemuksen mukaan talttuu normaaleilla särkylääkkeillä.

Kantasolujen keräystä verenkierrosta edeltää aina kasvutekijäpistoshoito, jonka seurauksena luovuttajalle voi tulla esimerkiksi flunssankaltaisia lihaskipuja. Nekin talttuvat normaaleilla särkylääkkeillä. Kivuntunteen kokeminen on kuitenkin yksilöllistä ja vaihtelee kovasti.

Kantasolurekisterin kautta löydetylle luovuttajalle korvataan luovutuksesta reaalisesti aiheutuneet kulut, esimerkiksi matka- ja asumiskustannukset, ruokailut ja suorat ansionmenetykset päätoimesta. Yleensä kulut korvataan jälkikäteen mutta tarvittaessa esimerkiksi matkaliput voidaan hankkia luovuttajalle rekisterin kautta, jolloin niitä ei tarvitse itse ostaa.

Rekisteriin tallennetaan luovuttajien yhteystiedot, kudostyyppi- ja veriryhmätiedot sekä infektiotestien tulokset. Lisäksi rekisterissä on luovuttajan perusterveydentilaa koskevia tietoja, kuten esimerkiksi lääkitys, pituus, paino, tietoa tupakoinnista ja raskauksista.

Kantasolurekisterin tietosuojaseloste

Jos muuttaa vain väliaikaisesti ulkomaille, kannattaa osoitteenmuutos tehdä suoraan rekisteriin. Näin varmistutaan, että yhteystiedot pysyvät ajan tasalla. Rekisterin jäsenenä voi siis pysyä, vaikkei enää asukaan Suomessa. Jos muutto on pysyvä, kannattaa ottaa yhteyttä Kantasolurekisteriin ja keskustella mahdollisuudesta siirtää luovuttajatiedot uuden kotimaan kantasolurekisteriin.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole este liittymiselle.

Selkäydin ja luuydin sekoitetaan joskus toisiinsa.

Selkäydin on selkärangan sisällä ja suojassa kulkeva hermoratanippu.

Verisolut taas muodostuvat luuytimessä, ja luuydinsiirre kerätään lantioluun luuytimestä. Selkäytimestä tai -rangasta ei kerätä kantasoluja. Halvaantumisvaaraa ei ole.

Mielialalääkitys ei ole este, mutta sairauden pitäisi olla hyvässä hoitotasapainossa.

Reuma on este rekisteriin liittymiselle.

Kolesteroli- tai verenpainelääkitys eivät ole esteitä liittyä rekisteriin.

Tavalliset lihasperäiset tai rasituksesta johtuvat selkävaivat tai lievä skolioosi eivät estä Kantasolurekisteriin liittymistä.
Jos sinulla on välilevyn pullistuma, olet ollut selkäleikkauksessa tai sinulla on toistuvia, arkitoimintoja rajoittavia selkävaivoja, et voi liittyä Kantasolurekisteriin.

Tupakointi tai nuuskan käyttö eivät estä rekisteriin liittymistä. Sen sijaan runsas tupakointi (yli 20 savuketta/vrk) voi olla este sen verisuonia supistavan vaikutuksen takia. 

Kantasoluluovutuksesta tulee sairaslomaa noin viikko. Luuytimenluovutuksen yhteydessä sairasloma ajoittuu keruun jälkeiseen viikkoon, verenkierrosta kerättävän kantasoluluovutuksen keruuta edeltävään viikkoon.

​

Keliaakikko ei voi liittyä rekisteriin.

Kantasolurekisteriin liittyjän tulee olla valmis auttamaan ketä tahansa kantasolusiirtoa tarvitsevaa potilasta Suomessa tai ulkomailla. Kun läheinen tai ystäväpiiriin kuuluva tarvitsee kantasolusiirtoa, moni haluaa auttaa tarjoutumalla luovuttajaksi. Kantasolurekisteriin ei kuitenkaan voi liittyä vain yhtä potilasta varten. Sopiva luovuttaja etsitään aina potilaan kudostyypin perusteella. Kantasolusiirtoa tarvitsevan potilaan perheenjäsenten sopivuus luovuttajaksi selvitetään aina ensin.

Suomessa keskimäärin joka kolmas kantasolusiirto tehdään niin, että luovuttajana toimii potilaan lähiomainen (kudostyypiltään riittävän sopiva sisarus, vanhempi tai lapsi). Näissä kantasolusiirroissa Kantasolurekisteri ei osallistu luovuttajahakuun, eikä luovuttaja yleensä kuulu rekisteriin.

Usein luovuttajaa kuitenkin etsitään yhtä aikaa sekä omaisten joukosta että Kantasolurekisteristä. Kuulumalla rekisteriin sitoudut auttamaan sellaisia potilaita, joille rekisteriluovuttaja on sukulaisluovuttajaa parempi vaihtoehto sekä potilaita, joille sopivaa sukulaisluovuttajaa löydy.