Verenluovutuksen hoitaja Heli Mäkelä: ”Veripalvelu on aina vetänyt minut takaisin”

”Valmistuin sairaanhoitajaksi joulukuussa 2010 ja työskentelin aluksi vanhustyössä. Muistan vieläkin sen vapauttavan tunteen, kun kuulin päässeeni kesätöihin Veripalveluun Seinäjoelle. Asiakaspalvelutyö kiinnosti ja jännitin vain sitä, että en ollut ottanut verinäytteitä kenestäkään. Silloin tuntui mahtavalta, kun esihenkilöni sanoi: ’Ei haittaa, kyllä meillä oppii’.

Kesätyö venyi lopulta kahdeksi vuodeksi. Sitten tuli tunne, että halusin urani tuossa vaiheessa nähdä vielä muutakin hoitotyön kenttää.

Urani on aikamoinen ”sillisalaatti”, mutta Veripalvelu on aina vetänyt minua takaisin. Tämänhetkisestä työurastani olen tehnyt kaikkiaan kolmanneksen eli 5–6 vuotta Veripalvelussa. Nyt olen ollut Veripalvelussa yhtäjaksoisesti töissä kolme vuotta, eikä enää ole tarvinnut laukkuja pakata ja miettiä lähtöä.

Olemme tiivis ja hyvähenkinen yksikkö

Veripalvelussa olen osa yhteisöä, mutta saan silti tehdä itsenäistä työtä. Meitä on Seinäjoella toistakymmentä. Jokaisella meistä on erilaisia osaamisalueita ja autamme toisiamme. Parviälystä on hyötyä. Tässä työssä harjaantuu etenkin pistämisessä ja asiakaspalvelutaidoissa. Ihmisten kanssa jutellessa puheenaiheet vaihtelevat säästä elämän suuriin kysymyksiin.

Veripalvelussa yllätti työhön perehdyttämisen perusteellisuus sekä järjestelmällisyys. Ohjeet ovat yhdenmukaiset eri puolella Suomea ja niistä voi aina tarkistaa, miten jokin menikään. Yhteiset raamit luovat tekemiseen turvaa.

Kivaa on se, että työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu melko hyvin, koska meillä on lähes aina viikonloput vapaata. Lisäksi työvuorolistamme ovat 6 viikon listoja, kun monesti hoitoalalla eletään lyhyemmissä 3 viikon sykleissä.

Työaikani vaihtelevat paljon. Työpäivä saattaa alkaa vaikkapa kello 10. Maanantaisin ja tiistaisin toimisto on Seinäjoella auki iltaviiteen tai -kuuteen. Toimistopäiviin kuuluu toimipaikan avaamiseen liittyviä valmisteluja sekä verenluovutukseen liittyvien asioiden hoitamista.

Muina arkipäivinä kierrämme kolmen maakunnan alueella järjestämässä verenluovutustilaisuuksia. Matkoilla pääsee puhumaan suomen lisäksi ruotsia ja englantia. Päivät saattavat venyä 11-tuntisiksi, mutta saan sitten itse valita, haluanko kertyneet tunnit rahana vai vapaina.

Tykkään vaihtelusta, mutta toisaalta on ihanaa, että työssä on tietty rakenne. Haastattelen verenluovutukseen tulijan ja arvioin, voiko hän luovuttaa verta ja onko hänen verensä potilaille turvallista. Sitten mittaan luovuttajan hemoglobiinin, valmistelen pussisetin ja näyteputket sekä ohjaan luovuttajan luovutuspetille ja lopuksi vielä kahville.

Jos haluaa, työhön voi olla mahdollista saada lisää vastuita. Haluan kehittyä ihmisenä ja työntekijänä, mutta samalla myös kehittää työtäni. Olenkin saanut olla mukana erilaisissa projekteissa ja toimin myös auditoijana eli sisäisenä toiminnan tarkkailijana. Juuri tällaiset erityisvastuut ovat tehneet sen, etten ole kyllästynyt ja alkanut kaivata jotain muuta.

Verenluovuttajia tarvitaan joka arkipäivä

Verenluovuttajat tulevat kerta toisensa jälkeen tekemään hyvää. Jokaisena arkipäivänä tarvitaan 600–700 luovutusta, jotta Suomen verihuolto pyörii. Tällaisessa maailmanajassa, jossa on hirveästi asioita, joille emme voi mitään, mahdollisuus tehdä jotain hyvää loistaa kuin valo kaiken kaaoksen ja pimeyden keskellä.

Verenluovutuksen hoitajan työ on arvokasta ja merkityksellistä työtä, jossa korostuu asiakaspalveluhenkisyys ja hyväntahtoisuus. Kun veripussi on valmis ja luovuttaja lähdössä, vieläkin pysähdyn ja sanani tulevat aina sydämestä asti: ’Kiitos paljon, että luovutit.’”

Kiinnostaako työ verenluovutuksen hoitajana? Veripalvelussa sairaanhoitajia työskentelee yhteensä 10 paikkakunnalla: Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Lisäksi liikkuva Veripalvelu järjestää verenluovutustilaisuuksia ympäri Suomea. Avoimet työpaikkamme löydät alla olevan linkin kautta.