Kimmo Ståhlberg sai kantasolusiirron: ”Olen onnellinen mies”
Viime syksynä turkulainen Kimmo Ståhlberg odotti kantasolusiirtoa harvinaisen verisairauden, myelodysplastisen oireyhtymän (MDS), vuoksi. Sopivaa kantasoluluovuttajaa ei lukuisista etsinnöistä huolimatta tahtonut löytyä. Vaiheikkaan syksyn ja kevään jälkeen Ståhlberg voi nyt hyvin ja on palannut töihin.
Veripalvelun kanavissa kerrottiin viime syksynä Kimmo Ståhlbergin tarina. Ennen jutun julkaisua tilanne oli ollut erittäin vaikea — ainoa mahdollisesti sopiva luovuttaja oli löytynyt Japanin kantasolurekisteristä. Vuoden 2025 lopussa Ståhlberg sai vihdoin hyviä uutisia: Suomen rekisteristä oli löytynyt lähes täysin yhteensopiva luovuttaja.
Samaan aikaan sairaus oli kuitenkin ehtinyt edetä leukemiaksi, eikä kantasolusiirtoa voitu tehdä heti.
”Maailma romahti uudestaan hetkellisesti, kun sain tietää tilanteesta”, Kimmo kertoo.
MDS -diagnoosista oli aikaa puoli vuotta. Epävarmuus tulevasta painoi, ja aika oli raskas myös läheisille.
Siirtoon pitkä valmistautuminen
Leukemiadiagnoosin jälkeen Ståhlbergille aloitettiin nopeasti sytostaattihoidot. Hoidot sujuivat kohtuullisen hyvin, ja niiden jälkeen siirryttiin kevyempiin solunsalpaajahoitoihin.
Vaikka suomalaisluovuttajan vastaavuus ei ollut täysin täydellinen, siirto päätettiin tehdä. Se suunniteltiin tammi–helmikuulle, ja valmistava hoito käynnistyi jo joulukuussa. Kantasolusiirtoon valmistauduttiin sytostaattikuurilla, joka kesti kolme päivää.
Itse kantasolusiirto tehtiin 13. helmikuuta, ja se oli ohi noin puolessa tunnissa. Kokemuksena se oli Kimmon mukaan koko hoitojakson helpoin hetki.
”Tuo päivä on minun uusi syntymäpäivä.”
Siirto ei sujunut täysin ilman haasteita.
“Kantasolusiirron jälkeen voimani hävisivät kokonaan, joka on normaali seuraus. Sain vielä bakteeritartunnan, jonka seurauksena olin eristyksissä heti siirron jälkeen”, Kimmo muistelee tapahtumia.
Siirron jälkeen alkoi jännittävä odotusaika. Kahden viikon kuluttua nähtiin ensimmäisiä merkkejä toipumisesta: veriarvot lähtivät vähitellen nousuun.
Myöhemmin selvisi, että luuytimessä ei enää ollut leukemiasoluja. Luovuttajan solut olivat ottaneet vallan lähes sataprosenttisesti, ja myös veriryhmä vaihtui luovuttajan mukaiseksi. Neljä viikkoa ja kuusi päivää siirron jälkeen Kimmo pääsi kotiin sairaalasta.
”Päällimmäisenä mielessäni on onnellisuus siitä, että sopiva luovuttaja löytyi ja olen saanut niin hyvää hoitoa. Nyt pitää vielä olla varovainen, mutta suunta on oikea”, Ståhlberg kertoo.
Toipuminen vaatii kärsivällisyyttä
Kantasolusiirto heikentää vastustuskyvyn lähes kokonaan, ja toipuminen vie aikaa. Kimmon arki on edelleen tarkasti rajattua. Kaikki ruoka pitää kypsentää, ja tuoreista kasviksista sallittuja ovat toistaiseksi vain suomalainen kurkku ja tomaatti. Banaanin kuoriminenkin vaatii suojakäsineitä.
Julkisia tiloja on vältettävä, eikä esimerkiksi puutarhatöitä tai nurmikon leikkaamista voi tehdä mikrobiriskin vuoksi. Myös UV-säteilylle herkistyminen rajoittaa arkea. Voimia Kimmo kerää kävelylenkeillä. Vastustuskyvyn palautuminen kestää yleensä vuodesta kahteen.
”Minun ei ole tarvinnut palata sairaalaan, ja vointi on ollut hämmästyttävän hyvä”, Kimmo kertoo.
Toukokuussa hän palasi töihin Turussa, aluksi kevennetysti ilman työmatkoja tai esiintymisiä.
Elintärkeä luovuttajien apu
Hoidon aikana Kimmo sai myös verivalmisteita — punasoluja ja verihiutaleita. Veripalvelun ja Tyksin hematologian osaston yhteistyö on hänen mukaansa toiminut saumattomasti.
Kantasolurekisterin merkitys ja vapaaehtoisen luovuttajan löytyminen on ollut Kimmo Ståhlbergille kirjaimellisesti elintärkeää.
”Kannustan kaikkia 18–35-vuotiaita liittymään Kantasolurekisteriin. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuisi olla potilaan asemassa, jonka vaihtoehdot ovat vähissä. Rekisteriin liittyminen on pieni ele, mutta sopiva luovuttaja voi todella pelastaa ihmisen hengen, tai kokonaisen perheen tulevaisuuden.”
Liity Kantasolurekisteriin
Kantasolurekisteriin tarvitaan lisää jäseniä. 18–35-vuotiaat voivat liittyä rekisteriin Veripalvelun toimipisteillä tai tilaamalla liittymisnäytteen kotiin osoitteesta kantasolurekisteri.fi.
