Välittämistä 75 vuotta: Veripalvelulla juhlavuosi

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun toiminnan alkamisesta tulee vuonna 2023 kuluneeksi 75 vuotta. Verta alettiin kerätä Suomessa järjestelmällisesti sotavuosina. Sotien jälkeen 1948 perustettu Veripalvelu on huolehtinut koko maan verihuollosta vuosikymmenten ajan vapaaehtoisten luovuttajien kanssa, potilaiden parhaaksi.

Veripalvelu on suomalaisen terveydenhuollon tärkeä tukipilari, joka toimittaa potilaiden hoidossa tarvittavat verivalmisteet, kantasolusiirteet ja laboratoriopalvelut Suomen sairaaloihin joka päivä, ympäri vuorokauden.

Veripalvelussa aloitettiin tutkimustoiminta jo 1950-luvulla ja siitä on kehittynyt Suomessa ainutlaatuinen verisolujen osaamiskeskus. Sen toiminnan uusimpia laajennuksia ovat biopankkitoiminta sekä soluterapiahoitojen kehittämistä tukeva Solutuotantokeskus.

Juhlavuotena uutta kohti

”Vaikka Veripalvelun historia on hieno tarina, keskitytään juhlavuotena enemmänkin uudistuksiin kuin vanhan muistelemiseen. Teemoina juhlavuotena on erityisesti luovuttajien arvostaminen sekä toiminnan uudistuminen Suomen verihuollon tarpeiden mukaan”, kertoo Veripalvelun viestintä- ja henkilöstöjohtaja Willy Toiviainen.

Merkittävin Veripalvelun uudistuksista on syksyllä 2022 käyttöön otettu Vantaan Vehkalassa sijaitseva uusi toimitila, joka vahvistaa toimintavarmuutta sekä mahdollistaa uuden teknologian käytön. Sen solutuotantokeskuksessa pystytään esimerkiksi valmistamaan tuotteita uusia yksilöllisiä soluterapiahoitoja varten.

Juhlavuoden aikana otetaan myös käyttöön uusia digitaalisia alustoja, jotka parantavat luovuttajien palvelua. Näitä ovat uusi luovuttajille tuleva mobiilisovellus ja uudet verkkosivut. Suunnitelmissa on myös uudistaa verenluovutustoimintaa veribussilla, joka voisi kiertää ketterästi pääkaupunkiseudun kaupunginosissa ja työpaikoilla tullen nykyistä helpommin luovuttajien lähelle.

Inhimillisiä tekoja

Teknologia ja toimintamallit ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Veripalvelun toiminnan alkuaikoina verta esimerkiksi kerättiin pulloihin ja annettiin kokoverenä potilaille. Nykyisin veri erotellaan tuotantoprosessissa komponentteihin ja potilas saa vain sitä veren osaa, josta hän parhaiten hyötyy: punasoluja, verihiutaleita tai plasmaperäisiä lääkevalmisteita.

Luovutettu veri myös tutkitaan nykyisin tarkkaan veren välityksellä tarttuvien vakavien virusten varalta. Laboratorioissa automaatio ja robotiikka on pitkälti korvannut käsityön.

”Vaikka teknologia on muuttunut, ei toiminnan perusta ole kuitenkaan muuttunut mihinkään. Verta ei voi tehdä keinotekoisesti, vaan tarvitaan auttamishaluisia ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan aikaansa ja ojentamaan kätensä potilaita varten. Tämä ainutlaatuinen inhimillisyyden ilmentymä elää ja voi hyvin vielä nykyisinkin”, toteaa Willy Toiviainen.