Näin yksi verikoe raskauden aikana suojaa vauvaa Suomessa
Kaikkien Suomessa raskaana olevien veriryhmä ja mahdolliset veriryhmävasta-aineet tutkitaan keskitetysti Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa. Seulontaohjelma koskee vuosittain noin 50 000 raskaana olevaa. Sen tavoitteena on ennaltaehkäistä sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti ja tunnistaa ne raskaudet, missä tarvitaan hoitoa.
Hemolyyttinen tauti tarkoittaa tilaa, jossa raskaana olevan vasta-aineet alkavat hajottaa sikiön punasoluja raskauden aikana tai pian syntymän jälkeen. Hemolyyttinen tauti voi hoitamattomana johtaa sikiön tai vastasyntyneen anemiaan, vammautumiseen tai pahimmillaan kuolemaan.
“Sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti on nykyään niin harvinainen, ettei sen torjumiseen tähtäävien toimenpiteiden merkitystä enää täysin ymmärretä. Seulonta- ja suojausohjelmamme toteutumiseen voidaan vaikuttaa tiedottamisella ja koulutuksella, niin ettei yksikään synnyttäjä immunisoidu tiedonpuutteen takia”, sanoo Veripalvelun erikoislääkäri Susanna Sainio.
Immunisaatio tarkoittaa, että äidin elimistö alkaa muodostaa vasta-aineita vauvan punasoluja vastaan.
Noin 120 lasta saa vuosittain hoitoa
Vuosittain noin 120 lasta tarvitsee hoitoa sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttisen taudin takia. Tauti johtuu äidin ja sikiön veriryhmäerosta, jonka takia raskaana oleva muodostaa vasta-aineita.
Seulonta alkaa jo alkuraskaudessa neuvolassa otettavasta verinäytteestä, josta määritetään äidin ABO- ja RhD-veriryhmät sekä tutkitaan veriryhmävasta-aineet. Tutkimus tehdään jokaisessa raskaudessa, sillä vasta-aineita voi muodostua aiempien raskauksien tai verensiirtojen seurauksena. Jos vasta-aineita todetaan, niiden pitoisuutta seurataan raskauden aikana mahdollisten sikiöriskien arvioimiseksi.
Tehostettu seuranta osalle raskaana olevista
Raskaana olevista 12 % on RhD-negatiivisia, ja heidän kohdallaan seuranta on tehostettua, koska heillä on kohonnut vasta-aineen muodostumisen riski. Anti-D vasta-aine on tavallisin syy vaikealle sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttiselle taudille.
RhD-negatiivisille äideille annettava suojaava lääkehoito raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen ehkäisee yli 95 % tapauksista, joissa äidin elimistö alkaa muodostaa vasta-aineita vauvan verisoluja vastaan. Verikokeen avulla voidaan jo raskauden aikana selvittää, tarvitseeko äiti anti-D-vasta-ainesuojauksen. Hoitoa annetaan vain tarpeen mukaan, mikä vähentää turhia suojauksia lähes 40 prosentilla odottajista.
Valtakunnallinen yhden laboratorion toimintamalli
Veripalveluun keskitetty laboratoriotoiminta takaa yhtenäiset tutkimuskäytännöt koko maassa. Näin tulokset ovat käytettävissä myös myöhemmissä raskauksissa äidin asuinpaikasta riippumatta. Veripalvelun asiantuntijat antavat synnytyssairaaloille ohjeet synnytyksen jälkeisestä anti-D-suojauksesta, mikä varmistaa hoidon oikea-aikaisuuden koko Suomessa.
Valtakunnallinen, yhden laboratorion toteuttama seulonta on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava toimintamalli. Sen ansiosta veriryhmäimmunisaatioiden seuranta ja ehkäisy ovat Suomessa järjestelmällisiä, yhdenmukaisia ja vaikuttavia – jokaisen syntyvän lapsen turvallisuuden tueksi.
