Verenluovuttajien syntyperätiedot auttavat löytämään harvinaisia veriryhmiä
Suomen väestön monimuotoistuminen näkyy myös veriryhmissä. Veripalvelu on vajaan kahden vuoden ajan kysynyt verenluovuttajilta heidän vanhempiensa syntymämaata harvinaisten veriryhmien löytämiseksi. Tiedot ovat auttaneet tunnistamaan harvinaisia veriryhmiä ja parantaneet mahdollisuuksia turvata sopivat verivalmisteet kaikille potilaille.
Verensiirrossa potilaalle pyritään antamaan verta, joka vastaa mahdollisimman hyvin hänen omaa veriryhmäänsä. Tavallisten ABO-veriryhmien lisäksi tunnetaan yli 350 muuta veriryhmätekijää. Joissakin verensiirroissa myös nämä tekijät on otettava huomioon, vaikka monet niistä ovat hyvin harvinaisia. Useimmiten verensiirtoon riittää kuitenkin ABO-veriryhmän ja RhD-tekijän perusteella valittu veri.
Uuden toimintatavan avulla entistä sopivampia verivalmisteita
Vuoden 2025 alussa Veripalvelu alkoi kysyä verenluovuttajilta heidän vanhempiensa syntymämaata. Kysymyksen tavoitteena on kohdentaa veriryhmätutkimuksia aiempaa tehokkaammin ja löytää luovuttajia, joiden veriryhmäominaisuudet ovat Suomen väestössä harvinaisia.
Veriryhmä luokitellaan harvinaiseksi, kun sen esiintyvyys väestössä on enintään yksi tuhannesta. Harvinaisten veriryhmien luovuttajille on erityinen tarve, sillä he voivat olla ratkaisevan tärkeitä yksittäisten potilaiden hoidossa.
– Syntyperätiedon avulla olemme pystyneet tunnistamaan uusia luovuttajia, joilla on harvinaisia veriryhmätekijöitä, kertoo verenluovutuksen johtaja Johanna Castrén Veripalvelusta.
– Kun tunnistamme harvinaisten veriryhmien luovuttajia, pystymme vastaamaan myös harvinaisempia verivalmisteita tarvitsevien potilaiden hoitotarpeisiin, Castrén sanoo.
Satoja harvinaisten veriryhmien luovuttajia tunnistettu
Veripalvelun rekisterissä on satoja luovuttajia, joilla on jokin niin harvinainen veriryhmätekijä, että heidän punasoluvalmisteitaan säilytetään pakastettuina mahdollista myöhempää tarvetta varten.
Vuonna 2025 verenluovuttajarekisterissä oli 365 luovuttajaa, joilla oli jokin harvinainen veriryhmä. Vuonna 2023 vastaava luku oli ollut vain 240. Määrä kasvoi syntyperän kysymisen myötä kahdessa vuodessa noin 50 prosenttia.
Suomalaisesta väestöstä löytyy myös veriryhmätekijöitä, joita tavataan muualla maailmassa vain poikkeuksellisen harvoin. Tällainen on esimerkiksi Jk-3-veriryhmätekijä, jonka luovuttajia Veripalvelun rekisterissä oli vuonna 2025 vain 25.
Monimuotoistuva Suomi lisää veriryhmien kirjoa
Suomen väestön monimuotoistuminen kasvattaa veriryhmien kirjoa. Samalla voivat yleistyä myös tietyt harvinaiset verisairaudet, kuten sirppisoluanemia. Sirppisoluanemiaa sairastavat potilaat tarvitsevat usein toistuvia verensiirtoja. Verisairauksien hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää löytää mahdollisimman tarkasti potilaan veriryhmäominaisuuksia vastaavia verivalmisteita.
– Tarvitsemme verenluovuttajia lisää ja toivomme heitä kaikista taustoista. Jokainen uusi luovuttaja auttaa siinä, että sopivaa verta voi löytyä kaikille sitä tarvitseville potilaille, Castrén toteaa.
