Väitöstutkimus: Punasoluvalmisteet voivat vaikuttaa immuunisoluihin varastointiajasta riippumatta

Lääketieteen lisensiaatti Eva Laurénin väitöstutkimus tarkasteli punasoluvalmisteiden säilyvyyttä ja niiden vaikutuksia immuunisoluihin soluviljelyolosuhteissa. Verensiirroissa tarvittavia punasoluvalmisteita voidaan säilyttää enintään 35 päivää. Tutkimus tuotti uutta tietoa punasolujen laadusta varastoinnin aikana ja tukee pyrkimystä kohdentaa verensiirrot potilaille, jotka niistä eniten hyötyvät.

Lääkäri ja tutkija Eva Lauren kuvattuna työssään.

Varastoinnin aikana punasoluissa tapahtuu muutoksia, kuten solujen muodon vaihtelua ja solunulkoisten vesikkelien muodostumista. Solunulkoiset vesikkelit ovat soluista irtautuvia nanokokoisia, solukalvon ympäröimiä rakkuloita, jotka voivat molekyylisisällöllään vaikuttaa toisten solujen toimintaan.

Vesikkelien on ajateltu liittyvän verensiirtojen haittavaikutuksiin, kuten kuume- ja tulehdusreaktioihin tai verensiirtoihin liittyvään akuuttiin keuhkovaurioon. Väitöstyössä havaittiin, että punasolujen ja niistä irtoavien vesikkelien fosfolipidikoostumus on keskenään samankaltainen eikä muutu merkittävästi varastoinnin aikana.

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että sekä tuoreet että pidempään varastoidut punasolut voivat vaikuttaa immuunisolujen toimintaan laboratorio-olosuhteissa. Löydöksen merkitys potilaan immuunijärjestelmän tasolla vaatii vielä lisätutkimuksia.

Verensiirtoja käytettiin Suomessa entistä harkitummin

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös punasolujen käyttöä Etelä-Suomessa vuosina 2011–2016. Tulokset osoittavat, että punasolujen käyttö potilaiden hoidossa oli vähentynyt ja kynnys verensiirron tekemiseen noussut aiemmasta. Nykykäsityksen mukaan punasolusiirto tulisi useimmiten antaa vasta, kun potilaan hemoglobiinitaso laskee alle 70–80 g/l.

Punasolusiirto on arvokas ja usein välttämätön hoito, mutta siihen liittyvien mahdollisten haittojen vuoksi sen käyttöä tulee harkita tarkoin. Verivalmisteiden käytön säännöllinen arviointi on tärkeää, jotta jokainen luovutettu veripussi voidaan kohdentaa potilaille, jotka siitä eniten hyötyvät.

LL Eva Laurén väittelee aiheesta ”Studies of storage lesions and usage of red blood cells” perjantaina 17.4.2026 klo 12 Biomedicumissa, salissa 3.

Ohjaajat:

Dosentti Erja Kerkelä, Veripalvelu

Professori emeritus Ville Pettilä, HUS / Helsingin yliopisto

Vastaväittäjä:

Dosentti Marja-Kaisa Auvinen, Akademiska Sjukhuset / Uppsalan yliopisto

Viimeksi päivitetty: 21.04.2026