FinDonor-tutkimus: Luovutusväli on merkittävin yksittäinen vaikuttaja verenluovuttajien rautavarastoihin
Veripalvelun FinDonor 10 000 -tutkimuksessa on saatu lisätietoa erityisesti säännöllisen verenluovutuksen vaikutuksista luovuttajien rautavarastoihin.
FinDonor tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös suomalaisilla verenluovuttajilla esiintyy alentuneita rautavarastoja, mutta vähemmän kuin vertailumaissa. Eniten raudanpuutetta esiintyy nuorilla naisluovuttajilla. Yksittäisenä tekijänä luovutusväli selittää rautavarastojen tasoja enemmän kuin esimerkiksi ikä tai ruokailutottumukset.
FinDonor-tutkimuksessa 2 200 vapaaehtoiselta verenluovuttajilta otettiin verenluovutuksen yhteydessä näyte, josta tutkittiin verenkuva ja sekä rautavarastoja kuvaavat ferritiini ja liukoinen transferriinireseptori. Samalla luovuttaja vastasi terveys- ja elämäntapakyselyyn.
Matala ferritiinitaso (alle 15 µg/L) todettiin 21 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisluovuttajista, 11 prosentilla vaihdevuodet ohittaneista naisluovuttajista ja kuudella prosentilla miesluovuttajista. Kun luovuttajilta kysyttiin millaisena he viime aikoina ovat kokeneet yleisen terveydentilansa, ei tämän arvion ja ferritiinitason välillä näyttänyt olevan yhteyttä. Ferritiinitasosta riippumatta lähes kaikki luovuttajat arvioivat terveytensä hyväksi.
Tutkimus tuotti Veripalvelulle tärkeää tietoa. Verenluovuttajien rautavarastoja on viime vuosina tutkittu monissa maissa. FinDonor -tutkimus osoitti, että Suomessakin esiintyy raudanpuutetta, vaikka meillä verenluovuttajille on aina jaettu rautatabletteja.
Suomessa raudanpuutetta esiintyy luovuttajilla kuitenkin vähemmän, kuin monessa muussa Länsi-Euroopan maassa, joissa asiaa on tutkittu. Erityisen tärkeä havainto oli, että alentuneet rautatasot eivät vaikuttaneet luovuttajien itsearvioituun terveydentilaan.
Verenluovuttajien rautavarastoja turvataan
Suomessa raudanpuutteen riskiryhmässä oleville, alle 50-vuotiaille naisille ja kaikille tiheästi luovuttaville, jaetaan rautatabletteja. Rautalisän tarkoituksena on korvata verenluovutuksessa menetettyä rautaa. Ruokavalio ei välttämättä verenluovuttajilla riitä rautavarastojen ylläpitämiseen.
Rautavarastoja pyritään turvaamaan myös naisten ja miesten eripituisilla minimiluovutusväleillä. Nykyisin naiset voivat luovuttaa vähintään kolmen ja miehet kahden kuukauden välein.
FinDonor-tutkimus antoi viitteen siitä, ettei luovutuksen yhteydessä jaettu rautalisä nykyisellään riittäisi kaikkien kohdalla. Vahvin rautavarastoihin vaikuttava yksittäinen tekijä oli luovutusväli. Nuorilla naisilla myös ikä, ruokavalio ja painoindeksi selittivät rautatasoja. Rautalisän ja luovutusvälin vaikutukset rautavarastoihin vaativat vielä tarkempia tutkimuksia.
Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että erityisesti nuorille naisille voi kehittyä raudanpuute muita verenluovuttajia helpommin. Tulokset ovat samankaltaisia kuin muiden maiden vastaavissa verenluovuttajatutkimuksissa.
Veripalvelu hyödyntää uutta tutkimustietoa arvioidessaan sopivia verenluovutusvälejä sekä lisäraudan jakamisen käytäntöjä. Suurimmalle osalle luovuttajista nykyiset verenluovutuksen käytännöt näyttävät tutkimuksen valossa sopivan hyvin. Erityisesti nuoria naisia ohjataan huomioimaan raudansaanti myös ravinnosta sekä verenluovutusten riittävä aikaväli.
FinDonor -tutkimuksen avulla Veripalvelu halusi tieteelliseen tietoon perustuvan käsityksen siitä, mikä vaikutus raudanjaolla ja muilla verenluovutukseen liittyvillä tekijöillä on luovuttajien rautavarastoihin.
Nyt valmistuneet tulokset on julkaistu PLOS ONE -tiedejulkaisussa nimellä Lobier et al 2019: The effect of donation activity dwarfs the effect of lifestyle, diet and targeted iron supplementation on blood donor iron stores.
