Jan Koski väittelee CAR T -soluhoidoista

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun projektitutkija, FM Jan Koski väittelee perjantaina 15.12.2023 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa CAR T-soluhoidon tehostamisesta.

Veripalvelun logo

Syövän immuunihoidot, ja yhtenä sen toteutustavoista CAR T-soluhoidot, ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia syövän hoitoon. CAR T -menetelmässä potilaan omia valkosoluja muokataan geneettisesti niin, että ne käyvät syövän kimppuun.

Tällä hetkellä markkinoilla olevilla CAR T-soluvalmisteilla hoidetaan vaikeita verisyöpiä. CAR T-soluhoidoissa on kuitenkin edelleen kehitystarpeita, minkä vuoksi CAR-T-soluterapiaan liittyvää tutkimusta tehdään koko ajan.

Veripalvelun projektitutkija, FM Jan Koski väittelee perjantaina 15.12. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Enhancing CAR T-cell function through structural modifications and small-molecule drugs. Se liittyy Veripalvelun kehittämään uuteen CAR-runko-osaan ja Orionin kanssa vuosina 2021-2022 tehtyyn tutkimusyhteistyöhön, jossa CAR-rakennetta kehitettiin ja vakautettiin.

Vaikka CAR T-soluterapialla on saavutettu merkittäviä tuloksia hoidettaessa vaikeita verisyöpiä, niin syövän uusiutumista ja resistenssiä esiintyy edelleen. CAR T -soluteknologiaa onkin kehitetty lukuisilla erilaisilla lähestymistavoilla, joiden avulla hoidon esteitä on pyritty poistamaan.

– Yksi kulmakivi CAR T-solujen toiminnan parantamiseksi on itse CAR:in rakenne. Rakennetta voidaan optimoida paremman vakauden saavuttamiseksi, ja toisaalta estää sen vuorovaikutuksia muiden molekyylien kanssa. Rakenteen optimoimiseksi on myös huomioitava sen vuorovaikutukset toisen CAR-molekyylin kanssa, Jan Koski kertoo.

Väitöksen toisena näkökulmana on CAR T-solujen tehostaminen tai kohdesolujen heikentäminen muita reittejä. Syöpäsolujen tehokkaaksi tuhoamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi pienimolekyylisiä lääkeaineita tai muita toimintaa tehostavia molekyylejä.

Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 15.12.2023 kello 12 osoitteessa Puistosairaala, Niilo Hallman -sali, Stenbäckinkatu 11, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Riitta Lahesmaa Turun yliopistosta ja kustoksena verensiirtolääketieteen professori Kim Vettenranta Helsingin yliopistosta.

Väitöskirja on luettavissa täällä.