Enkö saakaan luovuttaa?

05.02.2026

Joskus käy niin, että verta ei saakaan syystä tai toisesta luovuttaa, vaikka haluaisi. Luovutuskielto voi olla väliaikainen tai pysyvä, mutta siihen on aina perusteltu syy. Auttaa voi silti – esimerkiksi kannustamalla muita luovuttamaan!

Veripalvelun hoitaja Heli Mäkelä juttelee kuvassa kollegan kanssa.

Verenluovutuksen hoitaja Heli Mäkelä Veripalvelu Seinäjoelta tunnistaa hyvin tilanteen, jossa luovuttamaan tullut henkilö pettyy, kun hänet joudutaankin käännyttämään syystä tai toisesta pois.

– Sellaiselle ihmiselle, joka on sydämestään ollut verenluovuttaja, luovutuskielto voi olla tosi kova paikka, Mäkelä kertoo.

Siihen, miksi verta ei saa aina luovuttaa, on hyvä syy. Asiaa punnitaan sekä verituotteita saavan potilaan että luovuttajan oman turvallisuuden ja terveyden kannalta.

– Luovuttaja antaa vapaasta tahdostaan lahjan, emmekä halua vaarantaa hänen terveyttään. Toisaalta luovutetusta verestä tehtävien verivalmisteiden tulee olla turvallisia verta saavalle potilaalle, verenluovutuksen lääkäri Tuulia Palukka kertoo.

Jotkut sairaudet tai lääkitykset voivat yhdessä verenluovutuksen kanssa altistaa luovuttajan luovutushaitalle.

– Verenluovutuksessa menetetään aina vajaa puoli litraa verta. Se voi olla joillekin luovuttajaryhmille liikaa heidän terveytensä huomioiden.

Lääkkeet harvemmin este luovutukselle

Verenluovutuksen esteitä ovat esimerkiksi jotkin verivälitteiset infektiot sekä tietyt lääkkeet, joiden ainesosat tai vaikutukset voivat siirtyä luovutetusta verestä potilaaseen. Luovutusta taas eivät yleensä estä esimerkiksi psyykenlääkkeet, e-pillerit, astmalääkkeet ja verenpainelääkkeet, kunhan hoidettava sairaus on hoitotasapainossa.

– Toisin kuin luullaan, lääkkeet ovat harvemmin luovutuseste. Enemmän on kysymys siitä, mihin vaivaan lääke on määrätty ja onko henkilölle hyväksi luovuttaa verta oman sairautensa kannalta. Luovutusesteitä ovat syöpälääkkeet, antibiootit ja insuliini, mutta nekin enemmän hoidettavan sairauden vuoksi.

Aktiivinen syöpä estää luovutuksen, samoin hiljattain ollut leikkaus. Pysyviä luovutusesteitä aiheuttavat jotkin sairaudet, kuten keuhkoahtaumatauti ja iän myötä yleistyvät sydän- ja verisuonitaudit.

– Esimerkiksi sepelvaltimotaudissa sydämen hapensaanti on jo heikentynyt suonissa olevien ahtaumien vuoksi. Silloin elimistö voi kuormittua liikaa verenluovutuksen takia.

Osa luovutusesteistä on lakisääteisiä ja määritettyjä joko kansallisessa lainsäädännössä tai EU-tasolla.

Veripalvelun lääkäri Tuulia Palukka kuvattuna Sanomatalossa. — ”Verenluovutus kasautuu Suomessa yhä harvempien harteille, sillä luovutusikäisestä väestöstä vain 3 % luovuttaa verta. Nykyiset luovuttajat käyvät luovuttamassa verta keskimäärin 1,6 kertaa vuodessa", verenluovutuksen lääkäri Tuulia Palukka kertoo.

Muita tapoja auttaa

– Monet tulevat luovuttamaan sen takia, että heillä on pyyteetön halu auttaa. Mutta vaikkei voi enää luovuttaa verta, voi tehdä hyvää muulla tavoin, Heli Mäkelä kannustaa.

– Jos luovutuskielto tulee, kerron kiellon saaneelle henkilölle, että jatkossa tärkeä tehtäväsi on toimia mentorina ja kannustaa mukaan uusia verenluovuttajia. Vaikka et enää voi itse konkreettisesti ojentaa kättäsi, voit tehdä silti paljon.

Mikäli luovutuskielto on tilapäinen esimerkiksi malaria-alueelle matkustamisen takia, niin luovuttajaksi on tietysti lämpimästi tervetullut heti sen jälkeen, kun karenssiaika on ohitse.

– Katson luovuttajan kanssa usein konkretisoinnin vuoksi kalenterista, milloin hän voi seuraavan kerran tulla luovuttamaan verta. Toki tieto löytyy myös Veripalvelun sovelluksesta, jos luovuttaja on ottanut sen käyttöön, Heli Mäkelä sanoo.

– Meille Veripalvelussa jokainen luovuttaja on tärkeä. Vaikka olen tehnyt tätä työtä jo vuosia, sydämestä nousee aina aito kiitos, kun ohjaan luovuttajan kahville luovutuksen päätteeksi.

Heli Mäkelä Jumbon verenluovutuspisteessä. — Verenluovutuksen hoitaja Heli Mäkelä muistuttaa, että verenluovutusta voi tukea esimerkiksi kannustamalla muita luovuttamaan.

Sovit luovuttajaksi, jos:

Olet 18–70-vuotias. Vuonna 2026 ensiluovutuksen ikäraja tulee nousemaan 59 vuodesta 65 vuoteen. Verenluovuttamista saa jatkaa aina siihen asti, kunnes täyttää 71.

Painosi on 50–200 kiloa. Sopiva verimäärä, jonka voi luovuttaa lyhyellä aikajänteellä on alle 15 % luovuttajan koko verivolyymistä. Siitä painoraja 50 kiloa.

Sinulla on suomalainen henkilötunnus. Vaatimus pystyä jäljittämään verensiirrot tulee EU-tasolta. Jos kävisi niin, että potilas saisi veren kautta infektion, niin kyseisen veren luovuttanut henkilö pitää pystyä tavoittamaan.

Hemoglobiinisi ei ole liian matala tai korkea. Naisilla hemoglobiinin tulee olla 125–175 ja miehillä 135–195. Jos lukema on selvästi luovutusrajojen ulkopuolella, tutkitaan tarvittaessa perusverenkuva ja ohjataan luovuttaja lisätutkimuksiin.

Asuinpaikkasi on joko EU- tai Efta-maassa tai Britanniassa. Asuminen näiden alueiden ulkopuolella aiheuttaa vähintään 3 kuukauden luovutusesteen. Matkustaminen EU-maiden ulkopuolelle ja tiettyinä epidemia-aikoina myös EU-maissa aiheuttaa vähintään 28 vuorokauden luovutusesteen.

Puhut joko suomea, ruotsia tai englantia. Luovuttajan tulee pystyä kommunikoimaan hoitajan kanssa luovutustilanteessa itsenäisesti.

Huomioi myös sopiva luovutusväli: Nuorilla naisilla esiintyy raudanpuutetta ja anemiaa johtuen mm. kuukautisvuodoista. Heidän ei suositella luovuttavan verta kuin kerran vuodessa. Yli 25-vuotiaat naisille suositellaan luovutusta korkeintaan 2–3 kertaa vuodessa ja miehille sopiva luovutusmäärä on korkeintaan 3–4 kertaa vuodessa.