Eemeli Saros luovutti kantasoluja: ”Elämän ja kuoleman kysymys”

Kun rikosasianajaja Eemeli Saros sai syksyllä 2024 puhelun Kantasolurekisteristä, hän ei epäröinyt hetkeäkään – nyt oli aika auttaa tuntematonta. Kantasolusiirtoa käytetään esimerkiksi leukemian ja muiden pahanlaatuisten verisairauksien hoitona silloin, kun kaikki muut keinot on jo käytetty.

Kantasoluluovuttaja Eemeli Saros.

Eemeli Saros, 32, oli palaamassa työmatkalta, kun puhelu tuli.

– Itselle tuli jo tässä vaiheessa ennakkoaavistus, että se osuu itseen ja luovutan kantasoluja luuytimestä, Saros naurahtaa.

Noin kuukautta myöhemmin tuli tieto, että Saros oli todettu muutaman potentiaalisen luovuttajan joukosta parhaiten soveltuvaksi. Hänen tapauksessaan luovutus tehtäisiin luuytimestä nukutuksessa.

– Myönnettäköön, että se jännitti jo etukäteen.

Kantasolut voidaan kerätä kahdella tavalla: joko verenkierron kautta kyynärtaipeesta tai nukutuksessa suoraan luuytimestä.

Luovuttajia tarvitaan lisää

Suomen Kantasolurekisterissä on tällä hetkellä lähes 80 000 jäsentä.

– Toiminta on erittäin kansainvälistä, ja rekisterien yhteistyöverkoston kautta käytettävissä on yli 42 miljoonaa jäsentä, kertoo Kantasolurekisterin päällikkö Taina Jaatinen.

Vaikka jäseniä on paljon, uusia liittyjiä tarvitaan jatkuvasti lisää. Tällä hetkellä noin joka kolmas Suomessa hoidossa oleva potilas saa siirteen suomalaiselta luovuttajalta.

– Erityisesti nuoria luovuttajia tarvitaan, koska tutkimusten mukaan heiltä kerätyillä siirteillä saavutetaan parhaat hoitotulokset.

Kantasolurekisteriin voi liittyä, jos on perusterve 18–35-vuotias. Liittyminen ei tarkoita, että kantasoluja luovuttaisi heti – Eemeli Saroskin ehti olla rekisterissä kaksi vuotta ennen kuin puhelu tuli.

– Jos hengen voi pelastaa näin helpolla, niin ei siinä tarvinnut kahta kertaa miettiä, että kannattaako luovuttaa vai ei, hän toteaa.

Helppoa ja turvallista

Saros luovutti kantasoluja nukutuksessa helmikuussa 2025.

– Toimenpide oli nopeasti ohi ja siitä jäi vain hetkeksi vähän aristusta alaselkään, Saros kertoo.

Hän kehuu luovutusprosessia jopa lepotaukona arjesta – pienen lapsen isänä 48 tunnin täysihoito tuli tarpeeseen. Töihinkin hän palasi nopeasti.

– Voisin useamminkin käydä luovuttamassa kantasoluja, jos se vain olisi mahdollista, hän naurahtaa.

Vaikka suurin osa Kantasolurekisterin jäsenistä on naisia, päätyvät useimmiten juuri nuoret miehet varsinaisiksi luovuttajiksi.

– Miehet ovat useimmiten naisia kookkaampia, joten heiltä saadaan kerättyä isompia ja runsassoluisempia siirteitä, vahvistaa Jaatinen,

Kantasolusiirtoa käytetään tavallisimmin leukemioiden hoidossa. Jopa 90 prosenttia lapsipotilaista paranee kantasolusiirron avulla, ja aikuispotilaistakin 50–70 prosenttia.

– Se on elämän ja kuoleman kysymys, löytyykö sopiva luovuttaja vai ei. Ja näin helppoa tapaa pelastaa toisen henki tuskin on olemassa, Saros päättää.

Kantasolurekisterin jäsenenä voit kirjaimellisesti pelastaa jonkun hengen. Uusia 18-35-vuotiaita jäseniä tarvitaan! Näin liityt Kantasolurekisteriin.

Kerro meille tarinasi

Oletko saanut verivalmisteita tai kantasolusiirteen? Luovutatko verta tai oletko päässyt luovuttamaan kantasoluja ja haluat kannustaa muita? Kerro meille oma luovuttaja- tai potilastarinasi. Julkaisemme tarinoita mm. Veripalvelun somekanavissa luvallasi.

Viimeksi päivitetty: 20.08.2025