Vuoden jokaisena päivänä

teksti Nina Pinjola / Mediafocus
kuvat Matti Rajala
Juttu on julkaistu Punaisen Ristin lehdessä 03/2025

Alkukesän ilta kääntyy harmaaksi yöksi Veripalvelun päätoimipisteessä Vantaan Vehkalassa. Kun muualla käydään jo nukkumaan, Veripalvelussa palavat kirkkaat valot.

Töitä tehdään läpi yön. Se on välttämätöntä, koska leikkauspotilaat, synnyttävät äidit tai onnettomuuksien uhrit saattavat tarvita verivalmisteita milloin tahansa. Myös sairaaloiden verikeskukset lähettävät potilasnäytteitä tutkittavaksi Veripalvelun laboratorioon pitkin yötä.

– Potilasnäytteitä tulee tutkittavaksi taksilla, linja-autolla ja lentokuljetuksina. Öisin tyypillisin kuljetusmuoto on taksi, Juuli Hiltunen kertoo.

Bioanalyytikko Hiltunen kuuluu Veripalvelun 24/7-tiimiin, joka vastaa öiseen aikaan laboratorion lisäksi tilauskeskuksen ja jakelun päivystyksestä.

Yön aikana Vehkalaan saapuvat myös edellisen päivän verenluovutusten yhteydessä otetut näytteet. Esitietojen mukaan niitä pitäisi tämän yövuoron aikana tulla ympäri Suomea kaikkiaan 759 luovuttajalta.

Hiltunen purkaa näyteputkia kuljetuspusseista sitä mukaa kuin niitä saapuu.

Näytteet tutkitaan infektioiden varalta ja veriryhmät määritetään. Linjaston lopuksi robotti korkittaa putket ja siirtää ne kylmäsäilytykseen.

– Kun tänään luovutetaan verta jossain päin Suomea, laboratoriotulosten pitää olla valmiina huomenna kello 13 mennessä, jotta verivalmiste voidaan antaa käytettäväksi sairaaloille. Siksi tutkimusprosessit aloitetaan heti yöllä, laboratoriopäällikkö Sirpa Virolainen kertoo.

Erikoisosaamista ja tarkkuutta

Kello kuuden aikaan Vehkalan varastolla on jo täysi vauhti päällä, kun aamuvuoro ottaa vastaan luovutettua verta sisältäviä punaisia kuljetuslaatikoita.

– Laatikoiden purkaminen alkaa heti kuuden jälkeen. Veret lajitellaan luovutusajan mukaiseen järjestykseen, minkä jälkeen ne lähtevät rullarataa pitkin tuotantoon, varaston hoitaja Tero Pesonen kertoo.

Päivittäin varastoon saapuu 600–800 pussia kokoverta. Niiden säilyttäminen vaatii erikoisosaamista.

– Säilytyslaatikoissa veren täytyy pysyä 17–24-asteisena. Plasma on saatava pakastettua vuorokauden sisällä keräyksestä, varastotyöntekijä Riitta Karttunen kertoo lajitellessaan verta tuotantoon lähteviin vihreisiin laatikoihin.

Tuotannon puolella työt alkavat puoli seitsemän. Yhden luovuttajan verestä riittää apua monelle potilaalle, mutta sen matka valmiiksi verivalmisteiksi on tarkka ja monivaiheinen prosessi. Ensimmäiseksi veripussit pääsevät 25 minuuttia kestävään linkoukseen.

– Sentrifugi pyörii 3 900 kierrosta minuutissa, mikä saa veren eri osat asettumaan keskipakoisvoiman ansiosta eri kerroksiin, soluerottelutyöntekijä Marja Pajula kertoo.

– Alimmaisiksi jäävät tummanpunaiset punasolut, keskelle valkosolut ja verihiutaleet eli trombosyytit ja päällimmäiseksi plasma, tuotantopäällikkö Sari Rope täsmentää.

Linkouksen jälkeen soluerottelutyöntekijä Jenni Lainio erottelee veren eri osat omiin valmistepusseihinsa. Punasolujen joukkoon lisätään samalla säilyvyys- ja ravintoliuos, jonka ansiosta valmiste säilyy käyttökelpoisena 35 vuorokautta.

Puoli kahdeksan jälkeen plasmapusseja alkaa virrata rullarataa pitkin takaisin varastoon. Siellä Riitta Karttunen nostaa pussit yksi kerrallaan leivinpeltien näköisille tasoille, joilla plasma pakastetaan. Jäähdytys tapahtuu nestemäisen typen avulla –70 asteessa, minkä jälkeen plasmapusseja säilytetään –30-asteisessa pakkashuoneessa.

Sieltä niiden matka jatkuu aikanaan lääketehtaaseen, jossa pakastetusta plasmasta valmistetaan esimerkiksi lääkkeitä vasta-ainepuutosten hoitoon.

Lähtökohtana saumaton yhteistyö

Veripalvelun tilauskeskus vastaanottaa kaikki Suomen sairaaloiden, sairaala-apteekkien ja tutkijoiden valmistetilaukset ja välittää ne tuotannolle. Lisäksi tilauskeskus hoitaa kuljetusten koordinoinnin.

Kuljetuksia lähtee Vehkalasta ympäri Suomea pitkin päivää ja monasti yölläkin. Perusvalmisteiden lisäksi tehdään monenlaisia erikoisvalmisteita potilaiden tarpeiden mukaan. Valtaosa tuotteista liikkuu suunniteltuina autokuljetuksina, mutta myös taksia ja lentokuljetuksia käytetään.

– Tänä aamuna tilauksia on tullut jo 15. Niistä yksi on erikoispunasoluvalmiste, joka menee ensihoidon käyttöön eli ambulansseihin ja helikoptereihin, Pauliina Lavio kertoo. Kello on varttia yli yhdeksän.

Asiakkaiden ja tuotannon lisäksi tilauskeskus pitää yhteyttä Veripalvelun sopivuuskoelaboratorion, virusosaston sekä palveluyksikön kanssa. Viimeksi mainittu huolehtii esimerkiksi harvinaisten veriryhmien luovuttajien kutsumisesta apuun, kun tarvitaan juuri heidän veriryhmänsä verta.

– Kun erikoisvalmisteen tilaus tulee, tilauskeskus koordinoi valmistusprosessia ja konsultoi tarvittaessa Veripalvelun lääkäriä aikatauluista, esihenkilö Henna Nikulainen sanoo.

– Verihuoltoketjun saumaton yhteistyö on erityisen tärkeää, kun tarvitaan potilaille mittatilaustyönä tehtyjä valmisteita. Tällaisia erikoisvalmisteita ovat esimerkiksi valkosoluvalmisteet, kudostyypitetyt trombosyytit sekä kohdunsisäisessä verensiirrossa tarvittavat punasolut, Lavio kertoo.

Veripalvelun tilauskeskus hälytetään myös suuronnettomuuksien sattuessa.

Plasmapussien palatessa varastoon toisaalla tuotannossa työstetään punasoluja ja trombosyytteja- eli verihiutaleita. Punasoluja tarvitsevat esimerkiksi leikkauspotilaat, onnettomuuksien uhrit, synnyttävät äidit sekä keskoset. Trombosyyttivalmisteita puolestaan tarvitaan esimerkiksi syöpäpotilaille ja onnettomuuksien uhreille.

Tuotannossa punasoluista suodatetaan pois valkosolut, ja punasoluvalmiste pakataan uuteen pussiin. Osa verestä jää pussissa ohueen letkuun, joka saumataan kiinni ikään kuin helminauhaksi. Jos veren sopivuutta jollekin potilaalle pitää myöhemmin tutkia, se voidaan tehdä helminauhasta saatavien näytteiden avulla.

Kun laboratoriotutkimukset valmistuvat, pusseihin liimataan etiketit ja valmiit punasoluvalmisteet siirretään kylmäkaappiin veriryhmien mukaisille paikoilleen. Sieltä niitä toimitetaan sairaaloille tilausten mukaan.

Bakteeriviljely pidentää käyttöikää

Trombosyyttivalmisteiden tuotannossa neljän luovuttajan samaa veriryhmää olevat trombosyytit yhdistetään samaan pussiin, ns. poolipussiin. Siihen lisätään säilytysneste, jonka jälkeen pussi lingotaan jäljellä olevien punasolujen ja trombosyyttien erottamiseksi. Lopuksi trombosyytit siirretään suodattimen läpi loppuvalmistepussiin.

Trombosyyteille suoritetaan myös bakteeriviljely, joka sekin on monivaiheinen ja tarkka prosessi. Soluerottelutyöntekijä Al-Ahdal Boodii laskee edellispäivän valmisteista pienen määrän trombosyyttejä erillisiin näytepusseihin. Näytepussit toimitetaan laboratorioon, jossa bioanalyytikot Joona Koskensuu ja Annu Nurmela ottavat jokaisesta näytepussista kaksi näytepulloa. Näytteet jatkavat bakteeriviljelyautomaattiin, joka hälyttää havaitessaan pulloissa bakteerikasvua.

Viime huhtikuusta käytössä ollut bakteeriviljely on vaivan arvoinen, sillä se parantaa valmisteiden mikrobiturvallisuutta ja pidentää niiden käyttöiän viidestä seitsemään vuorokauteen.

Tänään kaikki näytteet on syötetty kello yhteentoista mennessä. Yhteensä niitä kertyy 132 kappaletta.

Alussa on luovuttajan lahja

Huippuunsa hiotusta osaamisesta ja tekniikasta huolimatta verihuollon kivijalka ovat silti vapaaehtoiset luovuttajat, joiden luovuttamasta verestä kaikki verivalmisteet saavat alkunsa. Veripalvelu järjestää vuosittain yli tuhat verenluovutustilaisuutta ympäri Suomea, minkä lisäksi verta voi luovuttaa kymmenessä kiinteässä toimipisteessä.

Yksi niistä sijaitsee muutaman kilometrin päässä Vehkalasta kauppakeskus Jumbon tiloissa. Sen ovet on avattu tänään kello 11. Vastaava sairaanhoitaja Sanna Koskinen ja sairaanhoitaja Elina Mäntyharju kuvailevat puoli kahden aikaan päivää tavanomaiseksi.

– Päivän ensimmäinen ja viimeinen tunti ovat yleensä ruuhkaisimmat. Meillä on tänään 23 varausta, mutta luovuttajia tulee aina myös ilman ajanvarausta, Koskinen kertoo.

Kroatialainen Iva Voncina saapuu luovuttamaan verta ensimmäistä kertaa Suomessa.

– Luovutin verta ensimmäisen kerran Kroatiassa vuonna 2002 yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Se sujui hyvin, ja kävin sen jälkeen luovuttamassa neljän kuukauden välein, Voncina kertoo.

– Välissä oli vuosien tauko, mutta nyt päätin aloittaa uudestaan.

Kahvilan puolella istuva Ilya Lindgrén on juuri käynyt plasmanluovutuksessa. Plasman kerääminen afereesilaitteen avulla suoraan verenkierrosta kesti vajaan tunnin.

– Aloitin verenluovutuksen 20-vuotiaana Helsingin Sanomatalossa ja olen sen jälkeen käynyt luovuttamassa sekä kokoverta että plasmaa. Luovuttaminen on helppoa, ja olen saanut kumppaninikin houkuteltua mukaan. Auttaminen on tärkeää, Lindgrén sanoo.

Kello kahden maissa Jumbon verenluovutuspisteen puhelin soi. Sairaala tarvitsee kohdunsisäiseen verensiirtoon IU-punasoluvalmistetta, ja Veripalvelun palveluyksikkö on jo löytänyt sitä varten kolme soveltuvaa luovuttajaa. Heistä yksi on luvannut tulla hätiin Jumboon vielä samana iltapäivänä.

– Tällaisia valmisteita ei tehdä kovin usein, ehkä vajaa kymmenkunta vuodessa, sairaanhoitaja Sanna Koskinen kertoo.

Jumbon verenluovutuksen sulkeuduttua kerätyt kokoveret, plasmat ja näytteet pakataan ja kärrätään rullakoissa noutopisteelle odottamaan kuljetusta. Lähetti hakee kuorman ja kuljettaa sen Vehkalaan, jossa sen vastaanottaa Veripalvelun 24/7-tiimi.

Luovutetun veren ihmeellinen matka potilaiden avuksi alkaa uudestaan joka päivä.