Väitöstutkimus: Kokoverivalmiste lupaava vaihtoehto verenvuotopotilaiden ensihoidossa 

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, HUSin ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa, ja se on osa laajempaa kokoverivalmisteen käyttöä ensihoidossa tutkivaa kokonaisuutta. Tutkimukseen rekrytoitiin vapaaehtoisia verenluovuttajia. 

Kokoverivalmiste tarpeen erityisesti sairaalan ulkopuolella 

Verenluovuttajan verta ei yleensä anneta potilaalle kokonaisena, vaan siitä erotellaan tuotantoprosessissa veren osat: punasolut, trombosyytit eli verihiutaleet ja plasma. Potilas saa verensiirrossa sitä veren osaa, jota hän kulloinkin tarvitsee, ja hoito on näin myös lähtökohtaisesti turvallisempaa. 

Kokoverivalmisteessa verta ei ole eroteltu osiin, vaan kaikki veren osat ovat mukana yhdessä pussissa. Kokoverivalmisteen käyttö on pitkään ollut vähäistä, mutta viime vuosina se on noussut uudelleen esiin erityisesti sairaalan ulkopuolella tapahtuvassa ensihoidossa, jossa nopeus ja helppo logistiikka ovat tärkeitä.  

Sairaalassa potilaalle voidaan yleensä antaa kaikkia eri verivalmisteita, mutta sairaalan ulkopuolella ensihoitoyksiköissä yleensä vain punasoluja ja kuivaplasmaa.  

”Tutkimamme kokoverivalmisteet sisältävät myös veren hyytymisen kannalta tärkeät trombosyytit, jotka voivat olla todella tärkeitä potilaalle kriittisessä tilanteessa”, väitöskirjatutkija Sanna Susila kertoo. 

 Kokoverivalmisteen säilyvyydestä lupaavia tuloksia 

Tutkimus osoitti, että kokoverivalmiste säilyy ennakko-odotuksia paremmin. Sitä voidaan säilyttää huoneenlämmössä jopa viisi päivää ilman hyytymisominaisuuksien heikentymistä tai bakteerikasvua.  Tulokset kannustavat jatkamaan tutkimuksia kokoverivalmisteen pidemmästä huoneenlämpöisestä säilytyksestä. Tämä voisi helpottaa käyttöä esimerkiksi poikkeusoloissa, joissa kylmäsäilytysolosuhteet ovat yleensä huonot. 

”Trombosyyttien osalta tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten ne säilyvät käyttökelpoisina eri olosuhteissa, ja kuinka pitkään kokoverivalmistetta voidaan turvallisesti käyttää”, Susila toteaa. 

Sanna Susilan väitöskirja tarkistetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa (Päärakennus, luentosali Karolina Eskelin) 5.12. klo 12. Vastaväittäjänä tilaisuudessa on Agneta Wikman Karoliinisesta Instituutista ja kustoksena Klaus Olkkola.

Livestream-linkki tilaisuuteen: https://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l54

Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkisto Heldassa.