Veripalvelun tutkimusrahastolta apurahoja verihuoltoketjun ja kudosten luovutuksen tutkimukseen

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun tutkimusrahasto on myöntänyt uusia apurahoja tutkimuksiin, jotka keskittyvät verihuoltoketjun vahvistamiseen sekä veren, solujen ja elinten luovuttamisen monitieteelliseen tutkimukseen. Yhteensä apurahoja myönnettiin tänä vuonna 170 000 euroa viidelle tutkimusprojektille.  

Veripalvelun laboratoriossa tutkija katsoo mikroskooppiin.

Tutkimusrahasto jakaa apurahoja sellaiselle Veripalvelun ulkopuolella tapahtuvalle tieteelliselle tutkimukselle, joka tukee Veripalvelun nykyisten ja tulevien valmisteiden ja palveluiden tutkimusta ja kehittämistä.   

Vuonna 2025 rahastolle tuli yhteensä 15 hakemusta.  

“Olemme erittäin iloisia siitä, että tutkimusrahastoomme on saapunut hakemuksia eri tieteenaloilta. Rahasto tukee tutkimusta monitieteellisesti, myös sosiaalitieteiden alueelta”, Veripalvelun tutkimusprofessori Jukka Partanen toteaa.  

Turun yliopiston tutkijoille myönnettiin tänä vuonna kaksi apurahaa. Heli Harvalan tutkimushanke verihuoltoketjun virustutkimuksista kehittää uusia keinoja tunnistaa ennalta sellaisia viruksia, jotka voisivat siirtyä potilaalle luovutetun veren kautta. Tutkimus on tärkeä verihuoltoketjulle, koska uusia viruksia leviää koko ajan ja verihuollossa on tarve ennakoida niiden aiheuttamia riskejä.  

Turun yliopistoon kuuluvan Turun kauppakorkeakoulun Samuel Pihan tutkimuksessa tutkitaan säännöllistä verenluovuttamista edistäviä tekijöitä kuluttajatutkimuksen näkökulmasta. Tutkimus etsii ymmärrystä siihen, mitkä tekijät saavat verenluovuttajia sitoutumaan säännölliseen verenluovuttamiseen, ja mitkä asiat estävät sitä. Tämä ymmärrys on tärkeää, jotta potilaita varten on myös tulevaisuudessa riittävästi verenluovuttajia. 

Aalto yliopiston Fabricio Oliveiran tutkimusprojektissa kehitetään matemaattista mallia verivalmisteiden tuotannon optimointiin. Siinä selvitetään ja etsitään ratkaisuja verivalmisteiden kysyntään, käyttöön ja tuotantoon liittyviin ajankohtaisiin tekijöihin. Tavoitteena on kehittää ja analysoida skenaarioita, jotka vaikuttavat veren toimitusketjun resilienssiin ja tehokkuuteen. 

HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Ilkka Helanterän tutkimus keskittyy elävien munuaisluovuttajien pitkäaikaisseurantaan. Siinä tutkitaan munuaisen luovuttaneiden pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ja elämänlaatua. Tarkoituksena on kerätä myös kansainvälisiä tietoja pitkäaikaisseurannasta yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimuksen kautta voidaan kehittää luovuttajista huolehtimista ja parantaa luovuttajakokemusta. 

Väitöskirjatutkija Ronja Tammelle myönnettiin apuraha sosiologian alalla tehtävään etnografiseen tutkimukseen, joka käsittelee ihmiskudosluovutuksen eettisiä kysymyksiä. Tammi tekee väitöstutkimuksensa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus seuraa eri kudosten, munasolujen, veren ja sarveiskalvojen, luovuttamisen eettisiä käytäntöjä. Sen tarkoituksena on edistää eettisesti hyviä kudosluovutuskäytäntöjä ja -ohjeistuksia.  

Tutkimusapurahoja saavat tutkimukset ovat: 

  • Professori Heli Harvala (Turun yliopisto): The challenges in the blood supply chain in a changing infectious diseases landscape, 55 000 €, 2-vuotinen rahoitus.  
  • Samuel Piha, FT (Turun yliopisto): Time is blood: Identifying strategies to routinize consumer blood donation behaviour, 30 000 €, 2-vuotinen rahoitus  
  • Fabricio Oliveira, PhD (Aalto yliopisto): Future-ready blood services: strategic foresight to optimise the Finnish blood supply chain, 45 000 €, 2-vuotinen rahoitus . 
  • Dosentti Ilkka Helanterä (HUS Helsingin yliopistollinen sairaala): Long-term consequences of donating a kidney – a multidisciplinary study over 60 years, 35 000 €, 3-vuotinen rahoitus.  
  • Väitöskirjatutkija Ronja Tammi (Helsingin yliopisto): Following tissue journeys: Ethnographic study on ethics of biogenetics of donated human tissues in Finland, 5 000 €, 1-vuotinen rahoitus. 

Lisätietoja: Jukka Partanen, jukka.partanen@veripalvelu.fi 

Viimeksi päivitetty: 05.11.2025