Veriturvatoiminnalla tarkoitetaan koko verensiirtoketjun - alkaen verenluovuttajasta aina potilaan jälkiseurantaan - turvallisen toiminnan seuraamista ja varmistamista. Veriturvatoimintaan kuuluvat verensiirron haittavaikutusreaktioiden, vaaratilanteiden ja väärien verensiirtojen selvittäminen ja seuranta. Tutkimalla ja tunnistamalla tällaisten tilanteiden syyt voidaan verensiirtojen riskejä pienentää.
Veriturvatoimisto
Veripalvelussa toimiva veriturvatoimisto hoitaa määräysten mukaisesti Suomessa verensiirron haittavaikutus- ja vaaratilanneilmoitusten vastaanoton ja välittämisen Fimealle (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus). Veriturvatoimisto kerää tietoa kaikista verivalmisteiden käyttöön liittyvistä haittavaikutuksista, vääristä verensiirroista ja vaaratilanteista. Tietoa hyödynnetään turvallisen verensiirtohoidon kehittämisessä. Veriturvatoimisto auttaa mielellään sairaaloita verensiirron haittavaikutusten ja vaaratilanteiden selvittämisessä sekä kouluttaa tarvittaessa.
Laki velvoittaa ilmoittamaan vakavat verensiirron haittavaikutukset ja vaaratilanteet
Käytännössä terveydenhuollon toimintayksikkö toimittaa vaaratilanne- tai haittavaikutus-ilmoituksen ja haitan aiheuttaneen verivalmisteen sairaalan laboratorioon/verikeskukseen, josta vakavien tapausten ilmoitukset välitetään Veripalvelun veriturvatoimistoon mahdollisimman pian. Me huolehdimme tarvittavista viranomaisilmoituksista Fimeaan. Vakavan haitan ja vaaratilanteen kriteerit löytyvät täältä.
Lievien haittavaikutusten ilmoittaminen
Lievät haittavaikutukset kirjataan pääsääntöisesti oman sairaalan laboratorioon/verikeskukseen, josta ne raportoidaan kalenterivuoden päätyttyä veriturvatoimistoon. Ilmoituksen lievästä haittavaikutuksesta voi välittää veriturvatoimistoon myös heti haitan tapahduttua.
