Kimmo Ståhlberg odottaa kantasolusiirtoa – Joka viidennelle potilaalle ei löydy sopivaa luovuttajaa
Joka vuosi sadat potilaat Suomessa tarvitsevat kantasolusiirtoa esimerkiksi leukemian tai muiden vakavien verisairauksien hoidossa. Kantasolusiirto voi olla potilaan ainoa mahdollisuus parantua. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ylläpitämään Kantasolurekisteriin kuuluu joukko vapaaehtoisia, joiden joukosta etsitään sopivaa luovuttajaa vakavasti sairaille potilaille. Rekisteriin tarvitaan lisää jäseniä, sillä tällä hetkellä joka viidennelle potilaalle ei löydy sopivaa luovuttajaa. Yksi heistä on Kimmo Ståhlberg.
Maailman kantasoluluovuttajien päivää vietetään tänä vuonna 20. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on kiittää Kantasolurekisteriin liittyneitä ja luovuttajia – ja muistuttaa, että osa potilaista jää ilman sopivaa siirrettä.
Potilaalle optimaalinen luovuttaja voi olla kudostyypiltään sopiva sisarus tai rekisteriluovuttaja, ja luovuttajaa etsitäänkin usein yhtä aikaa sekä perhepiiristä että Kantasolurekisterin kautta.
Rekisteriin tarvitaan lisää jäseniä, 18–35-vuotiaita nuoria aikuisia. Tällä hetkellä jäseniä on noin 80 000.
Kudostyypiltään sopiva luovuttaja on paras
Kantasolusiirto edellyttää, että luovuttajan ja potilaan kudostyypit ovat riittävän samanlaiset. Kudostyypit ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, ja ne vaihtelevat merkittävästi eri väestöryhmien ja maantieteellisten alueiden välillä.
“Suomalaisilla on monella tavalla poikkeava, muusta Euroopasta erottuva kudostyyppijakauma, joka juontaa juurensa maan historiasta, harvaan asutusta väestöstä ja maantieteellisestä eristyksestä. Tämän vuoksi suomalaisille potilaille löytyy yhteensopiva luovuttaja keskimääräistä useammin nimenomaan Suomesta”, Kantasolurekisterin vastaava lääkäri Tiina Linjama kertoo.
Sopivan luovuttajan löytyminen voi olla joskus vaikeaa. Tällöin joudutaan tyytymään kudostyypiltään vain osittain sopivaan kantasolusiirteeseen, jolloin hoitoon liittyvät riskit ovat suuremmat.
“Loppuelämän ensimmäinen päivä”
Eräs sopivaa kantasoluluovuttajaa odottava potilas on turkulainen Kimmo Ståhlberg. Hän sairastaa harvinaista myelodysplastista oireyhtymää (MDS), jossa kantasolujen heikentynyt toiminta johtaa veriarvojen huononemiseen.
“Diagnoosi oli loppuelämäni ensimmäinen päivä. Sairastuminen on vaikuttanut vahvasti koko perheeseen ja ollut raskasta aikaa”, Ståhlberg kertoo.
MDS:n vaikeampien muotojen hoitona käytetään kantasolusiirtoa. Kimmo Ståhlbergilla on harvinainen kudostyyppi, eikä sopivaa luovuttajaa ole vielä löytynyt.
Ståhlberg vetoaakin liittymään Kantasolurekisteriin.
“Olin yllättynyt, kuinka helppoa liittyminen on – ja sen voi tehdä vaikka verenluovutuksen yhteydessä. Rekisteriin liittyminen on pieni ele, mutta sopiva luovuttaja voi pelastaa ihmisen hengen, tai kokonaisen perheen tulevaisuuden.”
Ståhlberg ei ole vaikeasta tilanteesta huolimatta menettänyt toivoaan.
“Luonnollisesti olen miettinyt, kuinka kauan tulen olemaan lasteni ja lastenlasteni elämässä mukana. Mutta masentua ei saa, täytyy jaksaa taistella ja pysytellä pinnan yläpuolella. Ja toivoa, että mahdollisimman moni aktivoituu ja liittyy Kantasolurekisteriin”.
Liittyminen on helppoa, jokainen uusi jäsen on tärkeä
Kantasolurekisteriin voivat liittyä 18–35-vuotiaat. Liittymiseen ei ole juurikaan erityisvaatimuksia – tärkeintä on halu auttaa. Veripalvelun verkkosivuilla voi testata, voiko liittyä jäseneksi.
Rekisteriin liittyminen ei tarkoita, että luovuttaisi automaattisesti – tai koskaan. Jokainen jäsen on kuitenkin mahdollinen hengenpelastaja. Vuoden aikana noin 60 Kantasolurekisterin jäsentä pääsee luovuttamaan kantasoluja.
Rekisteriin liittyminen on mahdollista missä tahansa Veripalvelun kiinteässä toimipisteessä. Paikalle voi poiketa ainoastaan liittyäkseen rekisteriin, tai yhdistää käynnin verenluovutukseen. Rekisteriin voi liittyä myös tilaamalla näytesetin kotiin osoitteesta kantasolurekisteri.fi.
