Haku Menu

Mitä verenluovuttajan on hyvä tietää hemoglobiinista ja raudasta

Tältä sivulta löydät tietoa hemoglobiinista, ferritiinistä ja raudanpuutteen ehkäisystä verenluovuttajilla.

Rauta on elimistön välttämätön rakennusaine, jota tarvitaan punasolujen hemoglobiinin lisäksi muun muassa lihaksissa ja elimistön toimintaa säätelevissä entsyymeissä. Merkittävin raudan tehtävä liittyy punasoluihin: ihminen tarvitsee rautaa hapen kuljetuksesta huolehtivan hemoglobiinin rakennusaineeksi. 

Elimistössä rautaa kierrätetään ja kuljetetaan. Liiallisina pitoisuuksina rauta on elimistölle haitallinen aine ja siksi sen tasapainon säätely on monimutkainen ja monivaiheinen prosessi. Rauta varastoituu maksaan ja sitä on myös luuytimessä, jossa verisoluja valmistuu. Myös veriplasmassa ja veren valkosoluissa on rautaa.

Kuuntele podcast: Rautaista asiaa verenluovuttajan hemoglobiinista ja ferritiinistä

(Teksti jatkuu podcast-upotuksen jälkeen.)


Mitä hemoglobiini on? 

Noin kolmasosa veren punasolusta koostuu hemoglobiinista (Hb). Hemoglobiini on rautapitoinen proteiini ja sillä on keskeinen tehtävä: se kuljettaa happea keuhkoista kaikkialle elimistöön. 

Hemoglobiinipitoisuuden mittaus on yksi yleisimmin käytetyistä laboratoriokokeista terveydenhuollossa. Jokaisella henkilöllä on yksilöllinen veren hemoglobiinipitoisuus.

Hemoglobiinin viitearvot ovat

  • naisilla 117–155 g/l
  • miehillä 134–167 g/l.

Hemoglobiini mitataan Suomessa ennen jokaista verenluovutusta. Verenluovutuksessa hemoglobiinin raja-arvot poikkeavat hieman viitearvoista ja sen mittaaminen on myös viranomaisvaatimus

Hemoglobiinin mittaus tehdään sormenpäästä. Sillä varmistetaan, ettei luovuttajalla ole liian matalaa veren hemoglobiinipitoisuutta eli anemiaa tai poikkeavan korkeaa hemoglobiinia. 

Verta voi luovuttaa, jos hemoglobiini on 

  • naisilla 125–175 g/l ja 
  • miehillä 135–195 g/l. 

Verenluovutus laskee hemoglobiinia väliaikaisesti 10–15 g/l. 

Mitä ferritiini on?

Ferritiini on ihmisen elimistöstä löytyvän raudan varastomuoto. Ferritiinin mittausta käytetään anemian tarkemmassa tutkimuksessa, raudankertymäsairauksien tutkimisessa ja rautavarastojen mittauksessa. Ferritiiniarvojen rutiininomaista mittaamista ns. seulontatutkimuksena terveiltä ja oireettomilta henkilöiltä ei Suomessa suositella. 

Ihmisen elimistössä rauta varastoituu pääosin maksaan. Yksilölliset erot varastoraudan määrässä ovat suuria ja sukupuolten väillä on keskimäärin merkittävä ero. Miehen rautavarasto on kolminkertainen naisen rautavarastoon verrattuna.

Verenluovutuksessa ei Suomessa ole ferritiinitason minimivaatimusta, eikä ferritiiniä mitata verenluovutuksen yhteydessä. Jos luovuttajalta on oireiden vuoksi tutkittu ferritiini ja se on todettu hänelle liian matalaksi, ei verta voi luovuttaa ennen kuin tilanne on korjaantunut. Luovuttaminen voisi hidastaa oireiden paranemista. 

Veripalvelun tekemissä verenluovuttajatutkimuksissa on todettu, että Suomessa luovuttajien ferritiinitasot ovat kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna hyvällä tasolla, eikä tutkimuksissa todettu ferritiinitasojen ja koetun terveydentilan välillä yhteyttä 

Mistä raudanpuutteen voi tunnistaa?

Raudanpuute aiheuttaa anemiaa eli hemoglobiinitason laskua. Anemia voi johtua muustakin syystä, mutta raudanpuute on selvästi yleisin ja tavallisin anemian yleisin syy. Anemian tyypillisiä oireita ovat poikkeava väsymys, uupumus, kalpeus ja suorituskyvyn lasku. 

Elimistössä voi olla puutetta raudasta jo ennen kuin anemia kehittyy. Raudanpuute ilman anemiaa on suhteellisen yleinen ilmiö, eikä se aiheuta kaikille oireita. Osalle raudanpuute ilman anemiaa aiheuttaa epäspesifisiä oireita, esimerkiksi väsymystä tai levottomien jalkojen oireyhtymää. 

Mistä rautaa saa? 

Raudan saannissa tärkeintä on huolehtia riittävästä kokonaisenergian saannista ja nauttia rautaa sisältäviä tuotteita. 

Raudan imeytymisen kannalta ruuan ajoituksella on myös merkitystä ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi c-vitamiini edistää hyvin raudan imeytymistä, joten c-vitamiinia sisältävien tuotteiden nauttiminen aterian yhteydessä parantaa raudan saantia. 

Hyviä c-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi: 

  • sitrushedelmät, 
  • marjat ja 
  • vihannekset. 

Raudan imeytymistä heikentävät kalsium sekä kahvi ja tee. Niiden nauttiminen maltillisesti tai erillään aterioista on suositeltavaa raudan imeytymisen kannalta. Runsaasti kalsiumia sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi maitotuotteet.

Lähes kaikki ruoka sisältää rautaa, mutta raudan imeytymisessä on eroja. Eläinperäisistä tuotteista saatava hemirauta imeytyy paremmin kuin kasvikunnan tuotteista saatava rauta eli nonhemirauta

Hyviä hemiraudan lähteitä ovat esimerkiksi: 

  • liha, 
  • kala ja 
  • siipikarja. 

Kasvikunnan tuotteista rautaa saadaan esimerkiksi: 

  • vihanneksista, 
  • palkokasveista, 
  • leivästä ja muista viljatuotteista.

Näin Veripalvelu huolehtii verenluovuttajien rautatasoista

Luovutusvälit

Verenluovutusten tiheys vaikuttaa hemoglobiini- ja rautatasoihin. Veripalvelussa suositellaan ja sallitaan naisille ja miehille erilaisia vuosittaisia luovutusmääriä juuri rauta-asioiden vuoksi. Nuorimmille naisille (18-25 v.) meillä on omiin rautatutkimuksiimme perustuen ohjeistus luovutuksesta enintään kerran vuodessa. 

Rautalisä

Veripalvelu jakaa luovutuksen yhteydessä rautatabletteja (á 50 mg) raudanpuutteen suhteen riskiryhmiksi tunnistetuille luovuttajaryhmille (kaikki alle 50-vuotiaat naiset ja kaikki 4 kuukauden välein tai sitä tiheämmin luovuttavat). Nuorimmille naisille (18-25 v. naiset) jaamme rautaa kaksi 20 tbl:n purkkia ja muille yhden purkin. Rautalisä auttaa palautumaan verenluovutuksen aiheuttamasta raudanmenetyksestä. 

Käytä rautalisää näin:

  • Ota yksi rautatabletti kerran päivässä tai joka toinen päivä. 
  • Käytä kaikki luovutuksesta saamasi tabletit. 
  • Parhaiten rautalisä imeytyy tyhjästä vatsasta, mutta sen voi ottaa myös aterian yhteydessä.
  • C-vitamiini lisää raudan imeytymistä ja maito, kahvi sekä tee heikentävät sitä. Rautatabletti sisältää myös pienen määrä C-vitamiinia.

Miten rautalisän mahdollisia sivuvaikutuksia voi minimoida? 

  • Käytä rautaa vain joka toinen päivä
  • Ota rautavalmiste ruokailun yhteydessä tai illalla aamun sijaan. 

Jos valmiste ei sovi tai edellä mainitut keinot eivät auta, ruokavalion merkitys raudanlähteenä korostuu entisestään. Huolehdi silloin, että ruokavaliossasi on paljon raudan lähteitä. Jos et voi käyttää rautalisiä ja olet raudanpuutteen riskissä esimerkiksi kuukautisten takia, suosittelemme verenluovutusta enintään kerran vuodessa. 

Hemoglobiinin mittaus

Veripalvelussa hemoglobiini mitataan enne jokaista luovutuskertaa sormenpäänäytteestä otettavalla pikamittauksella. Veripalvelussa on tutkittu hemoglobiinin pikamittausta ja tutkimusten perusteella on päädytty käyttämään nykyistä nopeasti tuloksen antavaa mittaria sekä tarvittaessa tarkistusmittausta laskimoveripisaralla pikamittaria käyttäen. 

Jos hemoglobiini on alle luovutusrajan (naisilla vähintään 125 g/l ja miehillä vähintään 135g/l) tai laskenut alle 20 g/l verenluovuttajan omasta tavanomaisesta tasosta, ei verta voi luovuttaa. 

Terveyskysely

Ennen jokaista verenluovutusta täytetään sähköinen terveyskysely. Verenluovuttajalta kysytään vointia ja kokemusta omasta terveydestään sekä laajasti kysymyksiä mm. lääkkeistä ja meneillään olevista tutkimuksista. 

Verta voi luovuttaa, kun tuntee vointinsa hyväksi. Uupuneena, poikkeuksellisen väsyneenä tai olonsa muuten huonoksi tuntevana verta ei pidä luovuttaa. 

Tutkimustoiminta

Luovuttajaterveyteen liittyviä asioita tutkitaan osana Veripalvelun omaa tutkimustoimintaa. Vuosina 2015-2018 Veripalvelu toteutti ison FinDonor-terveystutkimuksen ja työtä on jatkettu sen jälkeen. Vuosittain julkaisemme itse ja olemme mukana kansainvälisissä verenluovutukseen liittyvissä tutkimusryhmissä ja julkaisuissa. 

Tutkimuslöydösten pohjalta olemme mm. muuttaneet suositusta nuorten naisten luovutusväleistä ja raudanjaosta sekä kehittäneet hemoglobiinin mittauskäytäntöjämme.