Other Academic Theses

2024

Pusa R. Development of chromatographic methods for platelet derived extracellular vesicle isolation and purification. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2024. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202404241823

2023

Semenova M. The Impact of Genome-wide Compatibility on Acute Rejection in Liver Transplantation. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2023.

Tenkanen W. Vasta-ainetitterimenetelmän validointi geelikortille veriryhmäserologisella IH-500-analysaattorilla. Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu 2023.

2021

Korhonen N ja Rantanen S. Hemoglobiinin mittaaminen CompoLab-mittarilla: Opetusvideo verenluovutuksessa työskenteleville hoitajille. Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu 2021. https://www.theseus.fi/handle/10024/504222

Nihtilä J. Henoch-Schöleinin purppuran geneettinen tausta ja yhteiset geneettiset tekijät tulehduksellisen suolistosairauden kanssa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2021.

Penttilä M. Assessment of Finnish blood supply chain during Covid-19 pandemic. Pro gradu -tutkielma. Humanitarian logistics and supply chain research institute, Hanken Svenska Handelshögskolan, 2021.

Rannanheimo P. Verenluovuttajien perehdytysprosessikuvaus perehdyttäjien näkökulmasta. Opinnäytetyö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2021. https://www.theseus.fi/handle/10024/510203

2020

Koivusalo L. Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien saama tuki työelämään siirryttäessä. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, 2020. https://www.utupub.fi/handle/10024/150514

Lahdentausta S. Psykologisten menetelmien hyödyntäminen vasovagaalisten reaktioiden ehkäisyssä verenluovutuksessa. Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2020.

https://www.theseus.fi/handle/10024/336448

Luukkanen P. Ravitsemuksen merkitys raudanpuutteen ehkäisyssä. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2020. https://www.theseus.fi/handle/10024/354108

Nurmi J. Verenluovutuksen palvelukokonaisuus. Veripalvelun verenluovutustoiminta palvelumuotoilun näkökulmasta. Opinnäyte, Metropolian ammattikorkeakoulu, 2020.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/338735/Nurmi_Janne.pdf?sequence=2&isAllowed=y

2019

Tammi S. Next-generation sequencing of maternal RHD variants. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2019.

2018

Aalto-Setälä E. Biopankkilain 13 §:n mukainen biopankkisiirto eurooppalaisen käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen valossa. Tapauksena istukkaveripankin biopankkisiirto. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2018.

Skirdenko V. Macrophage phagocytosis: Assay optimization and a pilot study of the effects of mesenchymal stromal cells and red blood cell-derived extracellular vesicles. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2018.

2017

Herlin C. Nursing Interventions Preventing Vasovagal Reactions in First Time Blood Donors. Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu 2017. https://www.theseus.fi/handle/10024/138053

Autio H. Anafylaksia ja verenluovutus. Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016. https://www.theseus.fi/handle/10024/121838

Clancy J. Compatibility of C4 and HLA-G genes in unrelated allogeneic hematopoietic stem cell transplantations in Finland. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2016.

Hakkarainen L, Kuivanen L. ABO-verensiirrot. Verikeskuksissa työskentelevien bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien osaamisen kartoittaminen. Opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu, 2016.

Kilpeläinen E. Human leukocyte antigen (HLA) genotyping from next-generation sequencing

data – a comparison of existing methods. Diplomityö, Aalto-yliopisto, 2016.

Kivipuro T, Wiksten J. Katsaus verivalmisteiden käyttöön Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2011-2014. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016

Kokkonen S. Työaika-autonomian vahvuudet ja kehittämiskohteet Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun Veriryhmälaboratoriossa. Metropolia ammattikorkeakoulu, 2016.

Korkalainen P. Kokemuksia perehtymismateriaalin käytöstä Veripalvelussa. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2016.

2015

Paakkanen O. Verenluovuttajien rekisteritiedon hyödyntäminen ja kontaktoinnin kehittäminen CRM-järjestelmän avulla. Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2015.

Pylkki N H. Raskaudenaikaisen anti-G-vasta-aineen (Rh) erottaminen anti-DC-vasta-aineyhdistelmästä (Rh) adsorptioeluaatiomenetelmällä. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2015.

Holopainen M. Bioaktiiviset rasvahappojohdannaiset mesenkymaalisten strooman kantasolujen toiminnallisuudessa. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto, 2015.

2014

Viljanen A, Pippola P-R. ABO-veriryhmän alatyyppien genotyypitysmenetelmän koestus. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2014.

Nuutinen H. VIDAS® -menetelmien testaus SPR Veripalvelun infektioseulonnan jatkotutkimuskäyttöön – bioMérieux VIDAS® Anti-HCV-, HBsAg Ultra- ja HIV DUO Ultra- menetelmien sekä Abbott Architecht HBsAg Qualitative II Confirmatory –neutralisaatiomenetelmän testaus. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2014.

2013

Eriksson J. RhD-varianttien serologinen ja molekulaarinen määritys suomalaisessa väestössä. Pro gradu- tutkielma, Helsingin yliopisto, 2013.

Hellberg L. Ajanvarauksen tarpeen selvitys verenluovutustilaisuuksissa. Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2013

Lindström V. Hematooman muodostumisen ehkäisy verenkeräyksessä. Opinnäytetyö, Laurean ammattikorkeakoulu, 2013.

Luotonen H-M, Valtonen N. Hygienian toteutuminen verenotossa ennen laskimopunktiota – havainnointitutkimus SPR Veripalvelussa. Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu, 2013.

Saarinen T. Hyytymistekijä VIII kromogeenisen määrityksen menetelmätestaus. Pro gradu–tutkielma, Oulun yliopisto, 2013.

2012

Pöyry J. Opiskelijanuorten mielipiteitä verenluovutuksesta. Verenluovutusta edistäviä ja estäviä tekijöitä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemana. Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2012.

Harjunpää H. The expression of CTLA4 and other co-signal receptors in regulatory T cells – CTLA4:n ja muiden kosignaalireseptorien ilmentyminen säätelijä T-soluissa. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto 2012.

Henno H. Mesenkymaalisten kantasolujen pinnan glykaaneja tunnistavien vasta-aineiden tuotto ja karakterisointi. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2012.

Väyrynen P. Jäännösvalkosolujen määritys virtaussytometrisesti veri- ja soluvalmisteista. LeukoSureTM-menetelmän valisointi NaviosTM-virtaussytometreille – SPR Veripalvelu. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2012.

Tammi S, Sainio M. Sikiöperäisen DNA:n eristäminen manuaalisesti äidin plasmasta sikiön RHD-genotyypitystä varten QIAamp® DSP Virus Spin Kitin ja QIAamp® UltraSens® Virus Kitin testaus. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2012.

2011

Kumpare H-L, Tuomola K. Verenluovuttajanäytteiden HI- ja hepatiitti C-virusten immunoblot-varmistusmenetelmän tulosten vertailu. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2011.

Grasutis N, Kulin M. Muutokset anti-D ja anti-Fya-vasta-aineiden pitoisuuksissa sekä näytteiden laadussa erilaisten inkubaatio-olosuhteiden seurauksena. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2011.

2010

Laaksonen M. Suolistomikrobien indusoimat sytokiini- ja proteaasivasteet ja ulosteen proteaasiaktiivisuus. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2010.

Etuaho J, Honkala L. Munuaisensiirtopotilaiden sytokiinimääritys Luminex® xMAP® -menetelmällä. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2010.

Arola L. In silico menetelmien käyttö S1P4-reseptorin toiminnan tutkimisessa mesenkymaalisisssa kantasoluissa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2010.

2009

Savoila M. Sikiön RhD-genotyypitys äidin plasmasta eristetyllä vapaalla DNA:lla. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2009.

Jaatinen K, Virtanen P. IgG1- ja IgG3-alaluokkien suhteiden määrittäminen immunisoituneiden äitien raskaudenaikaisista plasmanäytteistä. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2009.

Helander S, Kaseva S. Antitrombiini Cambridge I ja II -mutaatioiden esiintyvyys Suomessa. Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2009.

2007

Honkavaara E. Laboratoriolääketiede ja näyttely ’06. Opintopäivien merkitys ja vaikuttavuus opintopäiville osallistujien arvioimana. Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2007.

Talarmo A. Tietohallinnon prosessien kehittäminen – Esimerkkiyritys SPR Veripalvelu. Insinöörityö, Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, 2007.

2006

Kylmälä T. a1-hapanglykoproteiinin ja lysofosfatidyylikoliinin vaikutukset soluihin reperfuusiovauriossa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2006.

Sulin K. ICAM-5 adheesiomolekyylin vaikutus ihmisen T-lymfosyyttien aktivaatioon. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2006.

2005

Eskola M. Verihiutaleiden esiasteiden muodostuminen istukkaverestä. Syventävät opinnot, Helsingin yliopisto, 2005.

Rekunen S. Istukkaveren solujen erottelu megakaryosyyttien viljelyä varten. Syventävä tutkimusprojekti, Helsingin yliopisto, 2005.

Salo H. Verivalmisteiden hepatiitti C -tartuntariski. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2005.

2004

Hemmoranta H. Global Gene Expression Profile of CD34+ and CD133+ Cells Derived from Human Cord Blood. Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto, 2004.

Koskinen L. HLA-C geenin alleelinen vaihtelu ja sen merkitys munuaissiirroissa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2004.

Mattila L. Istukkaveren CD34-positiivisten kantasolujen geenien ilmentyminen. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2004.

Pänkäläinen H. Journalistien suhtautuminen Suomen Punaisen Ristin Veripalveluun. Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2004.

Rintamäki S. RHD-PCR (Eksonit 7 ja 10) 100:lla somalilaisella naisella Suomessa. Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004.

Sareneva I. Istukkaveren TREC-pitoisuudet. Yhteys istukkaveren, synnyttäneen äidin ja lapsen kliinisiin tietoihin. Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004.

Sivula J. Tappajasolujen immunoglobuliinin kaltaiset reseptorit (Killer-cell Immunoglobulin-like Receptors, KIR) ja niiden geneetinen vaihtelu. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2004.

Smedberg T. Programmed cell death-1 geenin polymorfiat keliakiassa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2004.

Varpa M. DiaMed-ID geelikortin soveltuvuus kliinisesti merkitsevän anti-D pitoisuuden arviointiin raskaudenaikaisessa immunisaatiossa. Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004.

2003

Perttula P. Trombosyyttivalmisteet ja niiden säilytykseen liittyvät ongelmat. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2003.

Heilimo I. Komplementtitekijä B ja sen vaihtoehtoisesta lähetti-RNA:sta tuotettu rekombinanttiproteiini. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto, 2003.

Kupari T. Apotransferriinin puhtaus elektroforeettisesti. Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2003.

Lahti S. Tiedonkeruujärjestelmän määrittäminen Suomen Punaisen Ristin Veripalvelulle. Insinöörityö, Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, 2003.

Penttinen L. Kuuntele, kerro, keskustele, kannusta – Muutos ja sen johtaminen. Lopputyö, Kuopion yliopisto, 2003.

2002

Eholuoto M. Ihmisen komplementtitekijä C4-geenin de novo -konversion karakterisointi. Pro gradu -tutkielma, Helsingin Yliopisto, 2002.

Haimila K. Ihmisen ICOS -geenin polymorfiat. Tutkielma, Turun yliopisto, 2002.

Lehmonen S. IgG-alaluokat – määritys ELISA-tekniikalla. Opinnäytetyö, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2002.

Sarvela M. J. Suomalainen verenluovuttaja. Pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2002.

Suoraniemi E. HLA-haplotyyppien vaikutus keliakiariskiin: mikrosatelliittitutkimus suomalaisissa keliakiaperheissä. Pro gradu -tutkielma, Helsingin Yliopisto, 2002.

Venäläinen R. HLA DQ-määritykset keliakian diagnosoinnissa ja HLA DQB1-, DQA1- ja DRB1 -alleelien esiintyminen vilja-allergioissa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2002.

2001

Kuosmanen J. Veriplasman puolivalmisteiden sulaminen ja säilytys. Insinöörityö, Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, 2001.

2000

Arvas M. 6p23- ja 2q33-alueet keliakiassa – kytkentä- ja assosiaatioanalyysi. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2000.

Poutanen K. Komplementtitekijä B – leukeemisissa soluissa ilmenevä heterogeenisyys. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2000.

Susi M. Ehdokasgeenialue kromosomi 15q26 suomalaisissa keliakiaperheissä. Insinöörityö, Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, 2000.

1999

Holopainen P. Kromosomin 5q ehdokasgeenialueiden kytkentä- ja assosiaatioanalyysi suomalaisissa keliakiaperheissä. Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 1999.

Lahti M. Geenikonversion osoittaminen toimimattomassa C4-komplementtigeenissa ihmisen MHC-luokka III alueella. Pro gradu –tutkielma, Oulun yliopisto, 1999.

Karell K. HLA-alueen konservoituneisuus CYP21 -perhemateriaalissa mikrosatelliittimarkkeritutkimusten perusteella. Pro gradu –tutkielma, Turun yliopisto, 1999.

Rouhiainen A. Verihiutaleiden amfoteriini. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto, 1999.

1998

Kerosuo L. Varhaisten hematopoieettisten kantasolujen osoittaminen istukkaverestä pitkäaikaisella soluviljelyllä (LTC-IC). Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto, 1998.

Lehtovaara K. Verihiutaleiden membraaniglykoproteiinin IV monimuotoisuus, Nak(a). Syventävä tutkimusprojekti, Helsingin yliopisto, 1998.

Uusitalo M. Uuden MHC-luokka III -alueen geenin, G8; perustutkimus. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto, 1998.

1997

Penttinen-Kulhomäki L. “Sota on semmonen yhteinen asia.” Sairaanhoitajat ja hoitotyö talvi- ja jatkosodan aikana kenttäsairaaloissa, sairasjunissa ja sotasairaaloissa Suomessa vuosina 1939 – 1944. Opinnäytetutkielma, Kuopion yliopisto, 1997.

1996

Tassi, T. Optimization of virus removal for immunoglobulin G. Diplomityö, Helsingin Teknillinen korkeakoulu, 1996.

Kaski S. Glykoproteiini Ib-alpha: Geneettinen polymorfia ja kaksi Bernard-Soulier oireyhtymän suomalaisiin perheisiin liittyvää mutaatiota. Pro gradu –tutkielma, Helsingin Yliopisto, 1996.

1995

Kaskes K. Validointi ja laadunvarmistus lääketeollisuuden automaatiosuunnittelussa. Diplomityö, Helsingin Teknillinen korkeakoulu 1995

Kinnunen R., Nevala M. Nuorten suhtautuminen SPR:n uuteen henkilötietolomakkeeseen – Kolmen lukiolaistytön mielipiteitä. Opinnäytetutkielma, Oulun terveydenhuolto-oppilaitos, 1995.

Levo A. 21-hydroksylaasin geenivirheet Suomessa: kolme yleisintä mutaatiota selittää 90 % tautitapauksista. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto, 1995.

Ylä-Outinen S. Rh-vasta-aineen (anti-D IgG:n) kvantitatiivinen määritys. Pro gradu -tutkielma, Helsingin Yliopisto, 1995.