Haku Menu

Anu innostaa muitakin mukaan

Jyväskyläläinen Anu Mäki-Latvala tunnetaan siitä, että hän kannustaa kavereitaankin luovuttamaan verta. Monella kerralla hänellä on ollut ensikertalainen mukanaan.

 

Anu on käynyt luovuttamassa verta siitä lähtien, kun säännöt ovat sen sallineet. Nyt 18-vuotispäivästä on yli 15 vuotta, ja luovutuskertoja on kertynyt 24.

– Verenluovutuksesta on tullut oikeastaan elämäntapa, ja minulla pitäisi olla todella hyvä syy, jotta lopettaisin sen. Minusta se on vähän kuin kansalaisvelvollisuus. Etenkin kun se ei ole mitenkään minulta pois, ja voin auttaa muita. Jonakin päivänä voin tarvita itsekin verta, Anu miettii.

Jo verenluovutuksesta lähtiessään Anu merkitsee seuraavan sopivan luovutuspäivän kalenteriin.

Läheskään aina Anu ei ole asunut paikkakunnalla, jossa olisi Veripalvelun toimipiste, ja monesti hän on nähnyt vaivaa etsiäkseen sopivan paikan luovuttaa.

– Nuorempana muutin usein ja huomasin, että verenluovutuspisteitä on kyllä aika tiheässä.  Sodankylässä asuessani kävin varuskunnassa luovuttamassa, Anu muistelee.

Nyt syntyjään pohjalainen Anu on asunut Jyväskylässä kymmenisen vuotta. Ammatiltaan hän on seurakunnan nuorisomuusikko. Harrastuksiin kuuluu hyvän arjen lisäksi rock ja swing -paritanssi.

Kaverit mukaan!

Anu pitää tärkeänä uusien verenluovuttajien houkuttelemista mukaan. Jossakin vaiheessa hänellä oli kunnianhimoinen tavoite tuoda joka kerta mukanaan joku uusi ystävä.

– Nyt kaveripiiri on käyty niin tarkasti läpi, että tavoitteesta on kyllä jouduttu luistamaan. Mutta kyllä minulla usein joku kaveri on mukanani, Anu naurahtaa.

Anun mielestä verenluovutus on myös mukava tapa tavata ystäviä. Voi vaihtaa kuulumiset kahvikupin äärellä, ja samalla tehdä hyvää. Kynnys mennä luovuttamaan verta on matala, eikä viime hetken perääntyminen haittaa. 

– Veripalvelun toimipisteen työntekijät ovat hyvin ymmärtäväisiä. Jos luovuttaja tuleekin yhtäkkiä katumapäälle tai verenluovutus ei muusta syystä ole mahdollista, siellä voi hyvin juoda pelkät kahvit.

– Toimipisteissä on muuten todella mukavaa väkeä töissä. Heistä huokuu vankka ammattitaito, ja vastaanotto on aina lämmin. Ensikertalaisen on erittäin helppo tulla luovuttamaan verta, Anu jatkaa.

Uusia luovuttajia tarvitaan

Anu on houkutellut uusia luovuttajia muun muassa Facebookissa ja suoraan kyselemällä.

– Monet ovat olleet tyytyväisiä ja sanoneet, että ”minun onkin pitänyt jo pitkään mennä”. Jotkut ovat myös innostuneet luovuttamaan uudelleen tauon jälkeen, Anu mainitsee.

Sitä Anu ei ole tullut laskeneeksi, kuinka monta kaveria hän on mukaansa houkutellut. Häntä itseään motivoi se, että kuka tahansa saattaa koska tahansa tarvita verta. 

– Asiaa ei välttämättä koe niin omakohtaiseksi. Toisaalta kun miettii vähän, niin varmasti jokainen tuntee jonkun, joka on joskus saanut verta. Verta ei myöskään voi tuottaa keinotekoisesti, vaan kaikki sairaaloissa siirrettävä veri on peräisin verenluovuttajilta.

Koko verenluovutustoiminta on tosiaan vapaaehtoisten luovuttajien varassa, ja uusia luovuttajia tarvitaan koko ajan.

– Verenluovutus vaatii vain pienen vaivan. Aika moni muu auttamisen muoto vaatii paljon isompia ajallisia ja rahallisiakin panostuksia, Anu pohtii.

 

Teksti: Minna Kalajoki / Mediafocus
Valokuvat: Petteri Kivimäki

 



Katso Anun video

Anu kannustaa kaverinsakin mukaan verenluovutukseen.