Haku Menu

70-luvulla luovuttajia tarvittiin paljon

Sirkka-Maija Simojoki työskenteli pitkään Veripalvelun hoitajana ja Oulun veripalvelutoimiston vastaavana. Vanhana oululaisena luovuttajia oli helppo löytää.

 

"Työskentelin melkein koko työurani kotikaupunkini veripalvelutoimistossa. Aloitin sairaanhoitajana lastenosastolla, mistä oli silkkaa hyötyä. Löysin aina helposti hennoimmankin suonen, ja taidostani löytää suoni taisi tulla vähän kuuluisakin.

Oulussa verenluovuttajia oli helppo löytää. 70-luvulla käytettiin vielä kokoverta, joten luovuttajia tarvittiin paljon. Vanhana oululaisena tunsin koko kaupungin, eikä minulla ollut koskaan vaikeuksia löytää vapaaehtoisia. Ystävät, sukulaiset ja tuttavat kävivät luovuttamassa. Lauloin kahdessa kuorossakin, joten johan heitä riitti! Monista luovuttajista tuli ystäviä, vaikka joskus kutsuin heitä luovuttamaan pyhäpäivinä ja jopa keskellä yötä.

Työ tuntui aina mukavalta eikä koskaan raskaalta, ja merkityksellistä se oli myös. Luovutettu veri käytettiin tarkkaan hyväksi. Joskus sairaalasta kerrottiin, mihin sitä oli käytetty. Liiat lähetettiin junalla Helsinkiin, jossa verestä oli aina puutetta. Jos oli kiire, niin käytettiin lentokonetta."

Kekseliäitä keinoja

"Tuolloin aloiteltiin myös liikkuvan Veripalvelun toimintaa. Luovuttajien hemoglobiini mitattiin erikoisella tavalla, kun ei silloin vielä ollut mitään vempeleitä matkassa. Sormenpäästä otettiin tippa verta, joka pudotettiin kuparisulfaattiliuosta sisältävään lasiin. Jos tippa painui pohjaan, sai luovuttaa, mutta jos tippa ei uponnut, oli veri liian 'ohutta'. Joskus tarkistimme tuloksia toimistolla, ja menetelmä oli luotettava.

Meitä oli Oulussa vain kaksi hoitajaa. Usein järjestimme Oulun kasarmilla ja Pohjan prikaatissa joukkoluovutuksia. Pidimme sotapoikien kanssa yllä niin reipasta juttua, ettei ketään ehtinyt pelottaa. Toisaalta minut tunnettiin myös "Oulun toisena kenraalina" kun pidin pojille niin kovaa jöötä. Pedistä ei saanut nousta ennen kuin oli hetken huilannut.

Eräänä päivänä olin sopinut luovutuksen 20 sotapojan kanssa, kun aliupseerikoulun johtaja edellisenä iltana soitti, että tilaisuutta pitää siirtää. Vastasin muina naisina, että onpa ikävää, sillä eversti B.W. Kontiopääkin aikoo tulla. Majurin suunnitelmat muuttuivat saman tien. Sitten muistin, että everstihän oli käynyt luovuttamassa kahta viikkoa aikaisemmin, eikä näin ollen saanut luovuttaa. Mietin, että nyt on Simojoen tyttö liemessä. Tohdin onneksi soittaa everstille, joka sitten sanoikin tulevansa paikalle "tarkistamaan verenluovutustilaisuuden", ja selvisin liemestä."

Orkesterillinen luovuttajia

"Kerran halusin mennä kuuntelemaan konserttia, jossa veljeni lauloi solistina. Päivystin, mutta ajattelin selviytyväni, koska konserttisali sijaitsi 200 metrin päässä Veripalvelusta. Yhtäkkiä tuli kutsu verenvaihtoon. Ovelta kutsuttiin Simojokea, ja vahtimestari riensi ensin veljeni luokse. En olisi millään halunnut lähteä kesken konsertin etsimään luovuttajaa, ja yhtäkkiä keksin, että tuossahan oli nenäni edessä varmasti useampi O negatiivisen ryhmän (kaikille sopiva veriryhmä) luovuttaja.

Sitten näin veljeni kuiskaavan jotakin kapellimestarin korvaan. Pian tämä sanoikin: "Väliaika, nyt tarvitaan verta!" Monet orkesterin jäsenet tarjoutuivat vapaaehtoisiksi, ja luovuttaja ratkaistiin lopulta korttia vetämällä. Kiiruhdimme Veripalveluun, ja kiidätimme vielä veripussin keskussairaalaan luovuttajan autolla. Kahvitkin ehdimme juoda ennen paluutamme konserttisaliin.

70-luvulla käynnisteltiin myös kehitysyhteistyötä. Olin Somaliassa ja Etiopiassa useaan otteeseen, yhteensä yli puoli vuotta. Kiersimme verenluovutuspaikoissa ja veimme tietotaitoa. Se oli jännittävää, ihmiset olivat niin erilaisia, mutta hirveän ystävällisiä ja puhuivat englantia. Kuumuuskaan ei minua haitannut, pistin vain huivin pääni suojaksi. Luovuttajista ei ollut puutetta, naiset varsinkin olivat ihan etukeulilla. Väen kanssa tultiin läheisiksi. Kun asiaa oikein miettii, niin kyllä minulla on ollut kiinnostava työura."

 

Teksti: Minna Kalajoki / Mediafocus

Valokuvat: Matti Rajala

 

Lue lisää Veripalvelun 70-vuotisesta historiasta täältä.