Haku Menu

Tietoa verestä

Jokaisella veren osalla on oma tärkeä tehtävänsä. Näköpiirissä ei ole keinoverta, joka korvaisi aidon veren kokonaan. Siksi vapaaehtoisilla verenluovuttajilla on keskeinen rooli monien potilaiden auttamisessa – ja elämän pelastamisessa.

Aikuisessa ihmisessä on noin viisi litraa verta. Siitä noin puolet on punasoluja ja puolet kellertävää verinestettä, eli plasmaa. Lisäksi veressä on pieni määrä verihiutaleita ja valkosoluja. Uusia verisoluja syntyy terveen ihmisen luuytimessä jatkuvasti.

Punasolut kuljettavat happea ja hiilidioksidia

Punasolut ovat tumattomia, auton sisärengasta muistuttavia soluja: keskeltä litteitä ja reunoilta pulleita. Verelle ominainen tummanpunainen väri on peräisin punasolujen sisältämästä hemoglobiinista.

Punasolujen tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin, kuten aivoihin ja lihaksiin. Keuhkoissa happi sitoutuu punasolujen hemoglobiiniin, josta se vapautuu kudoksissa solujen käyttöön. Kudoksista palatessaan punasolut tuovat hiilidioksidia takaisin keuhkoihin uloshengitettäväksi. Terveen ihmisen luuytimessä syntyy päivittäin noin 200 miljardia punasolua, ja ne elävät keskimäärin 120 päivää.

Verihiutaleet tyrehdyttävät verenvuodon

Verihiutaleet ovat punasoluja pienempiä, kiekkomaisia tumattomia soluja. Niiden tehtävä on auttaa elimistöä verenvuotojen tyrehdyttämisessä.

Verisuonivauriossa verihiutaleet aktivoituvat ja muodostavat plasman hyytymistekijöiden kanssa kiinteän verihiutaletulpan. Verihiutaleita on veren tilavuudesta vain pieni murto-osa. Ne elävät verenkierrossa vain noin 10 vuorokautta.

Plasma säätelee nestetasapainoa ja kuljettaa ravintoaineita

Plasma on nestettä, joka koostuu pääasiassa vedestä. Sen yhtenä tehtävänä on säädellä kehon neste- ja lämpötasapainoa. Nestettä poistuu muun muassa hikenä, virtsana ja verenluovutuksen yhteydessä.

Plasmalla on neste- ja lämpötasapainon säätelyn lisäksi muitakin tärkeitä tehtäviä. Se kuljettaa ravintoaineita kudoksiin ja kuona-aineita maksaan ja munuaisiin poistettaviksi. Lisäksi plasma sisältää useita tärkeitä ainesosia: vasta-aineita, eli immunoglobuliineja, veren hyytymiseen vaikuttavia aineita ja muita valkuaisaineita. Näitä eri ainesosia voidaan erotella ja tiivistää lääkeaineiksi.

Valkosolut taistelevat tauteja vastaan

Valkosolut ovat isoja, tumallisia soluja. Niitä, kuten verihiutaleitakin, on veressä vain vähän. Valkosolujen tärkein tehtävä on huolehtia kehon vastustuskyvystä. Valkosolut käyvät virusten ja bakteereiden kimppuun erittämällä vasta-aineita tai "syömällä" ne. Tulehtunut kudos – esimerkiksi haavan ympäristö – on usein punoittava, turvonnut ja kosketusarka, koska valkosolut ja virukset tai bakteerit käyvät taisteluaan. Lähes kaikista punasolu- ja verihiutalevalmisteista poistetaan valkosolut, sillä ne saattavat aiheuttaa potilaalle sivuvaikutuksia verensiirron yhteydessä.

Etsitkö tietoa veriryhmistä?

Löydät veriryhmistä tietopaketin täältä.