Haku Menu

Usein kysyttyä verenluovutuksesta ja koronarokotuksista

Tältä sivulta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin koronarokotusten vaikutuksista verenluovutukseen ja verensiirtoihin.

Lue myös koronaepidemian vaikutuksista verenluovutukseen.

Usein kysytyt kysymykset

Voinko luovuttaa verta, jos olen saanut koronarokotteen?

Kyllä. Koronarokote ei estä verenluovutusta. Voimakas rokotusreaktio (esim. kova särky, kuume tai ihottuma) aiheuttaa kahden vuorokauden luovutusesteen oireiden päättymisestä lukien.

Voinko luovuttaa verta, jos minulla ei ole koronarokotusta?

Voit. Verenluovutuksessa ei kysytä koronapassia tai tietoja koronarokotuksesta.

Miksi Suomessa ei ole varoaikaa koronarokotteen ottamisen jälkeen?

Varoaika ei ole pakollinen, sillä rokotteesta ei aiheudu riskiä verivalmisteiden turvallisuudelle. Joissain maissa käytössä oleva varoaika liittyy siihen, että mahdollisen rokotusreaktion jälkeen joudutaan poistamaan jo luovutettuja verivalmisteita varastosta, koska ei voida varmuudella tietää, liittyvätkö oireet johonkin todelliseen sairauteen. Tämä hukka, vs. hukka siitä, ettei kukaan saisi luovuttaa muutamaan päivään rokotuksen jälkeen pitää siis arvioida – meillä on arvioitu niin, että rutiininomainen varoaika toisi enemmän hukkaa. 

Onko koronarokotteen saaneen verenluovuttajan veri turvallista potilaalle? 

Kyllä. Rokotteissa ei ole COVID-19 -tautia aiheuttavaa SARS-CoV-2 -virusta tai edes sen osasia. Myöskään niin sanotuissa virusvektorirokotteissa ei ole tautia aiheuttavia/lisääntymiskykyisiä viruksia. 

Rokotteiden tehoaineet siirtyvät hyvin pian injektiokohdasta lähialueen lihas- ja imusoluihin (imusolmukkeisiin), eivätkä siten juurikaan, jos ollenkaan, päädy verenkiertoon. Lisäksi rokotteiden sisältämä RNA hajoaa rokotetun elimistössä nopeasti. Käytössä olevat koronavirusrokotteet eivät pysty liittymään ihmissolujen perimään (DNA:han), eivätkä siis voi muokata perimäämme.

Luovutetun veren jatkokäsittelyn myötä punasolu- ja verihiutalevalmisteissa on jäljellä hyvin vähän plasmaa ja valkosolut on poistettu suodattamalla, mikä edelleen vähentää mahdollisia rokotuksen jälkeisiä jäämiä valmisteissa. Kun rokotettu on muodostanut vasta-aineita rokottamisen seurauksena, näitä vasta-aineita siirtyy hyvin vähäisessä määrin veren saajaan, mutta tämä määrä on niin pieni, että se ei esimerkiksi riitä antamaan immuniteettisuojaa potilaalle.

Erotetaanko koronarokotettujen ja rokottamattomien verenluovuttajien veri niin, että verensiirrossa tiedetään, onko siirrettävä veri rokotetulta vai ei?

Koronarokotuksen saaneiden ja rokottamattomien verta ei erotella, eikä luovuttajien rokotustiedoista pidetä kirjaa Veripalvelussa. Rokotteiden rakenteen ja toimintaperiaatteiden pohjalta ei ole epäilyjä rokotettujen henkilöiden luovuttaman veren turvallisuuden suhteen.  

Väitetään, että koronrokotukset eivät ole saaneet myyntilupaa ja ovat vielä kokeiluvaiheessa. Miten voitte silti sanoa, että rokotettujen verestä ei aiheudu vaaraa?

Kaikki Suomessa käytössä olevat rokotteet ovat saaneet EU:n ja Suomen lääkeviranomaisten asianmukaisen hyväksynnän ja virallisen myyntiluvan. Rokotteiden kehitys on ollut nopeaa, mutta rokotteita on testattu laajoilla ihmismäärillä ennen hyväksymistä. Turvallisuutta seurataan myös rokotteen käyttöönoton jälkeen ja reagoidaan, jos ilmenee odottamattomia sivuvaikutuksia.

Käytössä olevien koronavirusrokotteiden rakenteen ja toimintaperiaatteiden pohjalta ei ole epäilyä rokotettujen henkilöiden luovuttaman veren turvallisuuden suhteen verivalmisteita saaville potilaille. 

Rokoteaineet siirtyvät hyvin pian injektiokohdasta lähialueen lihas- ja imusoluihin (imusolmukkeisiin), eivätkä juurikaan, jos ollenkaan, päädy verenkiertoon. Erityisesti länsimaissa on jo rokotettu suuria määriä ihmisiä, mukaan lukien verenluovuttajia, eikä ole ilmennyt mitään huolta rokotettujen henkilöiden luovuttaman veren turvallisuuden osalta.

Onko muissa maissa luovutusesteitä koronarokotetuille?

Verenluovutuksen tai verensiirtojen näkökulmasta mihinkään EU:ssa hyväksytyistä rokotteista ei ole olemassa erityisiä varotoimivaatimuksia. Jos rokotus aiheuttaa oireita, suositellaan muutaman päivän varoaikaa luovutukseen. 

Osassa maissa edellytetään lyhyttä varoaikaa koronarokotteen saamisen ja verenluovutuksen välillä. Niissä maissa, joissa varoaikoja on, kyse on siitä, että mahdollisen rokotuksen aiheuttaman jälkioireen (esim. lämmönnousu) ja todellisen luovuttajan sairastumisen välillä voi olla hankalaa tehdä eroa ja sen vuoksi mietittävä tarvittavia jatkotoimia jo luovutetun veren osalta. 

Veripalvelun tiedossa ei ole, että missään maassa olisi asetettu pidempää tai pysyvää verenluovutusestettä koronarokotuksen ottaneille. Väärä käsitys rokotettujen luovutuskiellosta on osin syntynyt siitä, että koronarokotteen saanut ei kaikkialla ole hyväksytty COVID-19 -toipilasplasman luovuttajaksi, vaan on haluttu kerätä erikoisplasmaa vain koronan sairastaneilta, rokottamattomilta henkilöiltä. 

COVID-19 -toipilasplasma on tutkimuskäytössä oleva valmiste ja siihen liittyvät luovuttajavalintakriteerit ovat tutkimuskohtaisia. Monessa maassa on siirrytty tai suunnitellaan siirryttävän käytäntöön, jossa rokotuksellakin hankitut vasta-aineet ovat hyväksyttyjä.

Miksi Suomessa sallitaan koronarokotetun luovuttaminen, mutta Japanissa ei?

Väite ei pidä paikkaansa. Japanin Punainen Risti sallii Pfizerin ja Takedan / Modernan rokotteen saaneille verenluovutuksen kahden vuorokauden varoajan jälkeen. Väliaikainen kielto johtui siitä, että Japanissa rokottaminen on edennyt Eurooppaa hitaammin ja rokotteiden viranomaishyväksyntää odotettiin pidempään.

Euroopassa rokotteisiin ja verenluovuttamiseen liittyvästä ohjeistuksesta vastaa Euroopan tartuntatautivirasto (ECDC). Veripalvelussa noudatamme ECDC:n linjaa:  EU:ssa käytössä oleviin koronarokotteisiin ei liity luovutuskieltoa. Joissakin maissa on voimassa muutaman päivän mittainen luovutustauko rokotuksen ottamisen jälkeen.

Internetissä kiertää video, jonka mukaan Yhdysvalloissa ei oteta vastaan koronarokotettujen verta. Miksi Suomessa ei noudateta samaa linjausta?

Väärä käsitys rokotettujen luovutuskiellosta on syntynyt siitä, että koronarokotteen saanut ei  ole voinut toimia COVID-19 -toipilasplasman luovuttajana, vaan tätä erikoisplasmaa on kerätty vain koronan sairastaneilta, rokottamattomilta henkilöiltä. 

COVID-19 convalescent plasma eli toipilasplasma on koronapotilaiden hoitoon tarkoitettu erikoisplasmavalmiste, jota kerätään Suomessakin tutkimuskäyttöön vain koronan sairastaneilta henkilöiltä, joilla on todettu riittävä taso vasta-aineita SARS-CoV-2-virusta vastaan. Myös Yhdysvalloissa tavallinen kokoverenluovutus on sallittu koronarokotuksen jälkeen

Yhdysvaltojen Punainen Risti lopetti erillisen toipilasplasman keräämisen 26.3.2021 kysynnän vähenemisen ja plasmalääketeollisuuden riittävän tarjonnan takia. He testaavat koronaviruksen vasta-aineet kaikista verenluovutuksista ja riittävät pitoisuudet sekä muut kriteerit täyttävien luovuttajien verestä erotettua plasmaa voidaan tarvittaessa käyttää toipilasplasmana.

Lisätietoa toipilasplasman keräyksestä

Toipilasplasman kerääminen tapahtuu Suomessa tällä hetkellä Veripalvelun, Helsingin yliopiston ja HUS:in yhteistyönä. Sairaalan tutkimusryhmä valitsee sopivat koronataudista toipuneet vapaaehtoiset toipilasplasmaluovuttajiksi (ja heidän pitää täyttää myös yleiset verenluovutuskriteerit). 

Toipilasplasmaluovutus tapahtuu Helsingin Kivihaan verenluovutuspisteessä, jossa keräys tehdään koneellisesti eli afereesiluovutuksena. Toipilasplasmaa käytetään vain tutkimukseen osallistuvien koronaviruspotilaiden hoitoon. Kyseessä on kaksoissokkotutkimus, jossa osa potilaista saa plasmahoitoa ja osa lumehoitoa.

Kokoverenluovutusten kautta saatua ”tavallista” plasmaa puolestaan ei voida käyttää meillä potilaille suoraan, vaan se toimitetaan pakastettuna jatkokäsittelyyn Keski-Eurooppaan plasmalääkevalmistukseen. Lääketehtaassa eri maiden luovuttajien plasmat yhdistetään ja käsitellään mm. virusinaktivaatiomenetelmillä, minkä jälkeen siitä tehdään lääkkeitä, kuten immunoglobuliinivalmisteita. Plasmalääkkeitä toimitetaan myös Suomeen. 

Voiko luovuttamalla verta juuri ennen koronarokotusta estää verisuonitukoksen syntyä?

Ei ole mitään faktatietoa tämän oletuksen tukemiseksi. On huomioitava, että joka tapauksessa on tärkeätä juoda runsaasti ennen ja jälkeen luovutuksen nestevajauksen ja siihen liittyvän huonovointisuuden estämiseksi. Teoriassa mahdollinen kuivuminen voi hivenen lisätä tukosriskiä. Muutenkaan verenluovutuksesta juuri ennen rokotusta ei ole haittaa – kunhan ei kovasti jännitä rokotusta eikä jää seisomaan paikalleen pidemmäksi aikaa.

Voiko koronarokotetun veren vastaanottamisesta kieltäytyä?

Suomessa potilaalla on oikeus kieltäytyä mistä tahansa hoidoista itsemääräämisoikeuden perusteella. Nimenomaan rokotettujen verestä ei kuitenkaan ole mahdollista erikseen kieltäytyä, koska verivalmisteissa ei ole rokotusten osalta merkintää, sillä rokotuksilla ei katsota olevan vaikutusta valmisteturvallisuuteen. Verivalmisteilla annettu hoito on usein hengen pelastavaa ja potilaan tulee ymmärtää kieltäytymiseen liittyvät joskus vakavatkin ja henkeä uhkaavat riskit. Verta ei voi korvata lääkkeillä. 

Veripalvelun vastaus avoimeen kirjeeseen koronarokotusten vaikutuksesta veren, elinten ja kantasolujen siirtoihin

​Veripalvelu sai 30.9.2021 avoimen kirjeen ”Pelastetaan Suomen Lapset” -kampanjan yhdyshenkilöltä. Avoin kirje oli osoitettu Veripalvelulle, Immunologiayhdistykselle,  Hematologiyhdistykselle ja Patologiyhdistykselle. Vastauksessaan Veripalvelu toteaa, että koronarokotuksen saaneiden luovuttajien verta on käytetty jo miljoonissa verensiirroissa ympäri maailmaa eikä veriturvaraportoinnissa ole nähtävissä yllättäviä tai uusia muutoksia. Täältä löydät Veripalvelun vastauksen.