Haku Menu

Veripalvelussa alkaa tiedeprojekti yksilöllisten verenluovutusvälien mallintamiseksi

7.1.2019 13:50

Veripalvelu on saanut Euroopan veripalvelulaitosten liitolta (EBA) 40 000 euron apurahan sen tutkimiseksi, onko nykyisiä verenluovutusvälejä mahdollista muuttaa yksilökohtaisemmiksi.

​Tänä vuonna käynnistyvässä tiedeprojektissa pyritään luomaan muun muassa luovuttajan veriarvojen ja geeniperimän pohjalta koneoppimiseen perustuva malli tai profiili, jonka perusteella voitaisiin määrittää nykyistä yksilöllisempi luovutusväli.

Nykyisin minimiluovutusväli määrittyy sukupuolen perusteella – naiset saavat luovuttaa 3 kuukauden ja miehet 2 kuukauden välein. Veripalvelun omissa tiedetutkimuksissa on saatu näyttöä sille, että joillekin luovuttajille tämä tahti saattaa kuitenkin olla turhan tiuha hemoglobiinin palautumisen kannalta. Verenluovutukseen tulevan luovuttajan hylkääminen alhaisen hemoglobiinin vuoksi on harmillista luovuttajan kannalta.

”Hylkyjen” ennakoimiseen on jo olemassa matemaattisia malleja luovuttajan ikään ja sukupuoleen perustuen. Veripalvelun tutkimuksessa tullaan erityisesti hyödyntämään verenluovuttajista Veripalvelun biopankkiin kerättyä geneettistä tietoa sekä FIN Donor 10 000 -rautatutkimuksen tuloksia.

- Tämä on ensimmäinen kerta, kun yhdistetään geneettistä tietoa verenkuvaan ja rautamarkkereihin tutkittaessa verenluovuttajien terveyttä ja verenluovutuksen edellytyksiä, sanoo tutkimuksen vetäjä, dosentti Mikko Arvas Veripalvelusta.

Projektin tausta-aineistona on myös kaikkien Suomessa 2000-luvulla tehtyjen yli 6 miljoonan verenluovutuksen hemoglobiini- ja veriryhmätiedot. Tavoitteena on luoda tekoälyn avulla algoritmi, joka antaisi tietoa luovuttajalle optimaalisimmasta verenluovutusten minimivälistä. Tutkimuksessa arvioidaan myös tämän kaltaisten yksilöityjen luovutusvälien kustannusvaikutukset sekä mahdolliset vaikutukset koko verihuoltoketjuun.

Tutkimus käynnistyy kesällä 2019, ja siinä luotavaa mallia tullaan testaamaan yhteistyössä Cambridgen yliopiston kanssa.

- Mikäli malli toimii, se tehdään julkiseksi myös muiden maiden veripalveluille jatkotestausta ja kehittämistä varten, Arvas toteaa.

Veripalvelussa on jo aiemmin tutkittu koneoppimisen ja genomitiedon tarjoamia mahdollisuuksia ennustaa kantasolusiirron jälkeistä leukemian uusimista. Tutkimus julkaistiin aiemmin tänä vuonna Leukemia-lehdessä.