Haku Menu

Verenluovutus ja plasmalääketeollisuus – mistä on kyse?

25.6.2019 12:20

Ylellä parhaillaan esittävässä sveitsiläisdokumentissa Bisnestä verellä, (THE BLOOD BUSINESS) käsitellään suurten monikansallisten plasmalääketehtaiden toimintaa plasman keräämisessä, erityisesti luovuttajille maksamisen näkökulmasta. Suomessa verenluovutuksen vapaaehtoisuus, maksuttomuus ja luovuttajan hyvinvoinnista huolehtiminen ovat toimintamme tinkimättömiä kulmakiviä.

​Yhdysvalloissa plasmaa voi käydä luovuttamassa jopa kaksi kertaa viikossa, maksua vastaan. Dokumentti on tärkeä tuodessaan esiin, millaisia moraalisia ja eettisiä kysymyksiä maksulliseen plasmanluovutukseen voi liittyä.

Suomessa verenluovutuksen vapaaehtoisuus, maksuttomuus ja luovuttajan hyvinvoinnista huolehtiminen ovat aina olleet toimintamme tinkimättömiä kulmakiviä, eikä Suomessa lain mukaan saa maksaa verenluovutuksesta. Suomessa ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta pelkän plasman luovuttamiseen, kuten ohjelman esimerkeissä Yhdysvalloista. Sen sijaan luovutetusta kokoverestä eroteltu plasma hyödynnetään meilläkin lääkkeiden valmistukseen. Muuten se menisi hukkaan.

Plasmasta jatkuva tarve

Maksullisen plasmanluovutuksen eettisistä periaatteista on erilaisia näkemyksiä maailmalla, ja myös lainsäädäntö vaihtelee. Monessa maassa luovuttajille maksetaan korvaus mm. menetetystä ajasta ja matkakuluista. Jokaisessa maassa, Yhdysvallat mukaan lukien, toimitaan sikäläisten lakien ja viranomaisohjeiden mukaisesti niin luovutusvälien kuin plasmaluovutuksesta maksamisen suhteen.

Maksullinen plasman keruu eri maissa näyttää nykytilanteessa välttämättömältä, sillä plasmaa ei saataisi muuten riittävästi kerättyä potilaiden tarpeeseen. Eurooppa ei myöskään ole omavarainen plasman suhteen, vaan se on riippuvainen amerikkalaisesta plasmasta.  Eettistä linjaamista vaikeuttaa se, että plasmalääkkeet ovat erittäin tärkeitä ja jopa kriittisesti henkeä pelastavia monille potilaille. Plasmasta tehdään esimerkiksi albumiinia, immunoglobuliinia sekä hyytymistekijävalmisteita vaikeiden sairauksien hoitoon (mm. verenvuototaudit, immunologiset sairaudet ja vasta-ainepuutokset).

Plasmalääkkeiden turvallisuus

Plasmalääkkeiden tuotantoprosessi ja laaduntarkkailu sekä lääkevalvonta ja –lainsäädäntö EU:ssa varmistavat lääkkeiden turvallisen käytön.

Plasmalääkkeisiin käytettävä plasma käsitellään suurissa erissä, joihin on yhdistettynä lukuisilta verenluovuttajilta kerätty plasma. Suomesta kerätty plasma siis yhdistetään plasmalääketehtaalla muista maista kerättyyn plasmaan. Nykyisin ei enää ole mahdollista eikä myöskään tarpeellista tuottaa plasmalääkkeitä pelkästään suomalaisten luovuttajien plasmasta.

Plasman turvallisuus lääkekäyttöön varmistetaan monin tavoin. Ensinnäkin plasmaerät tutkitaan virusten varalta. Nykyiset tuotantoprosessit ovat myös erittäin pitkälle kehittyneitä ja niissä pystytään inaktivoimaan virukset eli tekemään ne vaarattomiksi. Kaiken tämän päälle tulee vielä valmiiden lääkkeiden turvallisuusvalvonta. 

Suomessa ei omaa plasmalääkevalmistusta

Euroopan Ministerineuvoston sekä WHO:n suositukset ohjeistavat jäsenmaita hyödyntämään kokoverestä erotellun plasman siten, että plasmalääkkeiden saanti turvataan. Suomessa ei vuoden 2005 jälkeen ole ollut omaa plasmalääketuotantoa, joten joudumme turvautumaan ulkomaisiin plasmalääkevalmistajiin, jotta luovutetusta verestä eroteltu plasma saadaan hyödynnettyä.

Veripalvelu valmistaa luovutetusta verestä varsinaiset verivalmisteet eli punasolu- ja verihiutalevalmisteet omassa tuotantolaitoksessaan, ja toimittaa ne potilaita varten Suomen sairaaloihin. Kokoverestä erotellun plasman toimitamme tällä hetkellä jatkojalostettavaksi Takeda-konserniin kuuluvalle Baxaltalle.