Haku Menu

Verenluovuttajat myönteisiä lääketieteellisen tutkimuksen edistämiseen

10.4.2018 12:10

Mitä verenluovuttajat ajattelevat yhä yleistyvästä biopankkirekrytoinnista ja terveystietojen tutkimuskäytöstä? Saadakseen käsityksen tästä Veripalvelu on tutkinut verenluovuttajien suhtautumista tieteellisiin tutkimuksiin osallistumiseen verenluovutuksen ohessa.

 

Ensimmäisten tulosten mukaan luovuttajat ovat mielellään mukana edistämässä myös tiedettä, vaikka ensisijainen motivaatio tuleekin potilaan auttamisesta konkreettisen verivalmisteen muodossa. Läpinäkyvyyden ja tutkimusorganisaation luotettavuuden vaatimus korostuu verenluovuttajien vastauksissa.

Aiheesta Veripalvelussa sosiologian väitöskirjaa tekevän Vera Raivolan tutkimuksessa haastateltiin 61 verenluovuttajaa. Heiltä kysyttiin muun muassa mikä motivoi heitä luovuttamaan verta, ja mitä ajatuksia verenluovutus myös biolääketieteellisen tutkimuksen käyttöön heissä herättää. Verenluovuttajilta tiedusteltiin lisäksi halukkuutta tulla antamaan verinäyte tarvittaessa ainoastaan tieteellistä tutkimusta varten.

Vastausten perusteella keskeisimmät syyt verenluovutukselle ovat halu auttaa potilaita sekä tunne siitä, että voi auttaa apua todella tarvitsevia, kuten onnettomuusuhreja. Myös yhteisen hyvän puolesta toimiminen sekä vastavuoroisuus – tietoisuus siitä, että saattaa jonakin päivänä itsekin tarvita verivalmisteita – oli vahva motiivi verenluovutukselle.

Auttamisen kenttä vaikeampi hahmottaa

Tieteelliseen tutkimukseen osallistumiseen tutkittavat suhtautuivat lähtökohtaisesti hyvinkin positiivisesti. Vain pari haastateltua kertoi haluavansa jatkossakin auttaa ainoastaan verenluovutuksen muodossa. 

Tieteen hyväksi auttaminen nähtiin kuitenkin huomattavasti vaikeammin hahmotettavana kuin verenluovutus, jossa kohteena on yksiselitteisesti potilas. Tutkimukseen annetun verinäytteen hyödyllisyys voi olla epäselvä, ja myös auttamisen ajallinen ulottuvuus on epämääräisempi.

- Verenluovuttajat ovat kiinnostava tieteellisen tutkimuksen kohderyhmä sekä Suomessa että maailmalla. Se, että auttaminen ei tunnetasolla tunnu niin konkreettiselta, on kuitenkin haaste kun haluamme rekrytoida verenluovuttajia laajasti tiedetutkimuksiin, sanoo Veripalvelun tutkimusjohtaja, professori Jukka Partanen.

Useimmat haastateltavat kokivat kaikesta huolimatta, että jos he voivat verenluovutuksen yhteydessä ilman erillistä vaivannäköä auttaa myös tiedettä, he tekevät sen ilman muuta. Se on kuin ”hyvä lisä” verenluovutukseen. Moni olisi myös valmis tulemaan varta vasten antamaan näytteen tutkimukseen. Veripalvelussa onkin jo tutkittu sydän- ja verisuonisairauksien geneettistä riskiä halukkailta verenluovuttajilta GeneRisk-tutkimuksessa, johon kuului erillinen tutkimuskäynti ilman verenluovutusta.

Luottamus Veripalveluun tutkimusorganisaationa on vahva

Raivolan tutkimuksessa haastateltavia mietityttivät esimerkiksi mahdolliset intressiristiriidat yhteisen hyvän edistämisen ja lääketeollisuuden motiivien kesken sekä näytteiden ja tietojen asianmukainen käyttö. Luottamus Suomen Punaisen Ristin Veripalveluun tutkimusorganisaationa oli kuitenkin suuri.

- Tutkimustulos korostaa sitä, että Veripalvelun täytyy toimia mahdollisimman avoimesti ja harkiten kaikissa tiedehankkeissa, joihin se rekrytoi verenluovuttajia, Vera Raivola toteaa.

Veripalvelu on kautta sen 70-vuotisen historian ollut merkittävä tutkimusorganisaatio, jossa on tehty yli 60 väitöskirjaa sekä lukuisia muita opinnäytetöitä. Vuosittain Veripalvelun tutkijat tuottavat 30-40 vertaisarvioitua alkuperäisjulkaisua. Veripalvelun tutkimuksen painopisteitä ovat verenluovuttajatutkimus, verisolututkimus, kudossopivuuteen liittyvä geenitutkimus sekä soluterapiat. Lisäksi viime vuonna perustettuun Veripalvelun biopankkiin pyritään saamaan kuluvan vuoden loppuun mennessä vähintään 20 000 verenluovuttajan suostumukset ja näytteet. 

Biopankki ja Veripalvelun tutkijat ovat mukana muun muassa isossa FinnGen-tutkimushankkeessa, joka tähtää 500 000 suomalaisen tutkimiseen.

- Niin terveiden kuin sairastuneiden kansalaisten näytteiden ja tietojen kerääminen biopankkeihin on jo vahvasti tätä päivää, ja vie lääketieteellistä tutkimusta yhä nopeammin eteenpäin. Lähtökohtaisesti terveet verenluovuttajat ovat monessa tutkimuksessa erityisen hyvää verrokkiaineistoa. Katsomme, että sosiologiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen tieto luo meille syvemmän kuvan siitä, miten ja missä määrin verenluovuttajat haluavat osallistua tiedetutkimuksiin. Näemme että tämä on monelle verenluovuttajalle varmasti uusi ja kiinnostava auttamisen ulottuvuus normaalin verenluovutuksen lisäksi, tutkimusjohtaja Jukka Partanen sanoo. 

Transfusion-lehdessä vastikään julkaistu artikkeli on ensimmäinen osa Vera Raivolan sosiologian väitöskirjasta. Tutkimus tehdään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sekä Helsingin yliopiston kanssa.


Lue koko artikkeli: Blood donors’ preferences for blood donation for biomedical research

Lue lisää Verenluovuttajien sosiologisesta tutkimuksesta Veripalvelussa

Lue lisää Veripalvelun biopankista

 

Lisätietoja: 

Tutkimusjohtaja Jukka Partanen, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, p. 029 300 1759
Tiedottaja Iira Hartikainen, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, p. 029 300 1042