Ensimmäiset julkaistut tulokset osoittavat, että 11 prosentilla tutkimukseen osallistuneista verenluovuttajista on matalat ns. rautavarastot, vaikka hemoglobiiniarvo on ollut riittävän korkea verenluovutukseen. Rautavarastoja on tutkittu mittaamalla luovuttajan ferritiini- ja transferriinireseptoriarvoja.
Tutkittaville tehdyn terveys- ja elintapatietokyselyn perusteella nämä tutkimushenkilöt tuntevat kuitenkin oman terveytensä yhtä hyväksi kuin muut verenluovuttajat, eikä heillä ole sen enempää päiväväsymystä.
- Tulos ei yllätä meitä, sillä muissa maissa tehdyt tutkimukset ovat jo osoittaneet, että osalla verenluovuttajista esiintyy raudan puutetta, vaikka se ei näy hemoglobiiniarvossa. Tästä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä tiedämme, että raudanpuute on sinällään hyvinkin yleinen ilmiö ja sen merkitys terveeksi itsensä kokevilla ihmisillä vaatii edelleen paljon lisätutkimusta, sanoo Veripalvelun vastaava lääkäri Johanna Castrén.
Tulokset vahvistavat toki sen, että verenluovutuksen yhteydessä tarjottavat rautatabletit kannattaa syödä, oli hemoglobiini sitten matala tai ei. Ferritiiniarvoja tai muita rautamittareita ei toistaiseksi mitata normaalin verenluovutuksen yhteydessä.
- Tulemme tutkimuksen seuraavissa vaiheissa analysoimaan tarkemmin eri ikäryhmien sekä ensi- ja säännöllisten luovuttajien eroja, sekä pohtimaan tulosten merkitystä. Nämä ovat juuri niitä asioita, joiden vuoksi FIN Donor 10 000 -tutkimusta tehdään. Jatkossa tulee harkintaan se, pitäisikö esimerkiksi luovutusvälejä, hemoglobiinirajoja tai rautatablettien jakamisen käytäntöjä muuttaa yksilöllisempään suuntaan, Castrén kertoo.
Uusia tutkimuksen tuloksia julkaistaan Veripalvelun verkkosivuilla sitä mukaa, kun tutkimus etenee.
