Haku Menu

Kudossopivuustiede: Tutkimusta verensiirtojen, elinsiirtojen ja kantasolusiirtojen tueksi

Veripalvelu vastaa kaikkien kudosten ja solujen siirtoihin liittyvistä kudossopivuuskokeista Suomessa. Kudossopivuustiedettä aihealueena kehitetään jatkuvasti ja sen parissa työskentelee tiimi tutkimuksen huippuammattilaisia.

Mitä kudossopivuustiedehankkeessa tutkitaan?

Luomme uusia työkaluja ja tieteellistä tietoa, joilla voimme ennustaa veren-, terapeuttisten solujen ja elinten kudossopivuuden komplikaatioita nykyistä paremmin. Lisäksi teemme perustutkimusta keskeisistä kudossopivuustekijöistä. Työmme keskittyy kliinisen tiedon ja genomidatan käsittelyyn. Projektit toteutetaan tutkimusyhteistyössä erityisesti HYKSin ja TYKSin siirtoklinikoiden kanssa. Hyödynnämme aktiivisesti myös FinnGen-projektin genomitietoja, kudossopivuustutkimustiimin vetäjä ja päätutkija Jukka Partanen kertoo.  



Kuvassa vasemmalta oikealle lukien: Jonna Clancy, Jukka Partanen, Julia Nihtilä, Jouni Lauronen, Satu Koskela, Silja Tammi, Kati Hyvärinen, Jarmo Ritari, Nisa Akhter. Kuvasta puuttuu Salla Markkinen.

Keitä tiimissänne työskentelee? 

Tiimi koostuu useammasta tasosta, joista jokainen vastaa tietystä kokonaisuuden osasta. Tutkijamme ja heidän vastuualueensa ovat (yllä olevan kuvan järjestyksen mukaisesti): 

Jonna Clancy on geneetikko ja väitöskirjatyöntekijä sekä biopankkiosaaja, jonka väitöskirja keskittyy kudossopivuustekijöiden hyödyntämiseen biopankkiskaalassa.

Jukka Partanen on geneetikko ja pitkän linjan kudossopivuustutkija, joka toimii tiimissä päätutkijana sekä ohjaa tutkimuksen kokonaisuutta ja resursseja. 

Julia Nihtilä on geneetikko ja väitöskirjatyöntekijä, jonka tutkimus tähtää kantasolusiirron komplikaatioiden ennustemalleihin. 

Jouni Lauronen työskentelee Veripalvelun ylilääkärinä, kudossopivuustutkimusten ja elinsiirtojen kliinisenä asiantuntijana sekä yhteyshenkilönä sairaaloiden kliinikoihin. 

Satu Koskela on geneetikko, tutkija ja pitkäaikainen kudossopivuuden asiantuntija.  

Silja Tammi on geneetikko ja väitöskirjatyöntekijä, joka toimii myös hematologisessa biopankissa

Kati Hyvärinen on tutkija ja bioinformaatikko, jonka pääprojektit ovat genomitiedon hyödyntäminen Veripalvelussa ja elinsiirtoihin liittyvien genomiikka-projektien vetovastuu. 

Jarmo Ritari on geneetikko, tutkija ja kovan luokan bioinformatiikan osaaja. Jarmon päätehtävänä on luoda bioinformatiikan työkaluja, joita käytämme projekteissa. 

Nisa Ahkter tekee pro gradu-työtään bioinformatiikan alueelta. 

Kuvasta puuttuu geneetikko Salla Markkinen, joka keskittyy väitöskirjaprojektissaan tutkimaan munuaissiirtojen uusia kudossopivuustekijöitä.


Millä tavoin tutkimusaiheenne on ajankohtainen juuri nyt? 

Geneettisen ja muun molekyylibiologisen datan nopea kertyminen on osoittanut, että monet sairaudet voidaan jakaa alaryhmiin aina yksilötasolle asti. Tämä pätee myös elinten ja kudosten siirtoihin, joissa perintötekijöillä on osuutensa siirron onnistumiselle. Geneettisen tiedon avulla luovutetun siirteen ja sen vastaanottavan potilaan yhteensopivuutta voidaan arvioida ja sovittaa hoitotoimenpiteitä aiempaa yksilöllisemmin sen mukaisesti.

Siirtotoiminta on vakiintunut ja keskitetty Suomessa, joten saatavilla on erinomainen potilasmateriaali. Siirtoihin kuitenkin liittyy edelleen lääketieteellisiä haasteita, joita ei ole ratkaistu, kuten hylkimisreaktiot tai perustaudin uusiminen.


Kuinka näette tutkimuksenne tulevaisuuden näkymät – mitä kaikkea voikaan olla luvassa? 

Tulevaisuudessa voimme nähdä esimerkiksi ennustemalleja, joilla klinikan siirtäjät voivat arvioida nykyistä kattavammin siirtoon liittyviä riskejä, jotta  yksittäisen potilaan siirto saadaan toimimaan paremmin. Tulevaisuudessa voimme ehkä myös laajentaa konseptia verensiirtoihin ja soluterapioihin, jolloin myös näissä hoito parantuu. 


Millainen on tavallinen työpäivänne, tai onko sellaista?

Tiimin jäsenet toimivat hyvin erityyppisissä tehtävissä: Suurin osa viettää päivänsä tietokoneen edessä dataa louhien. Osa meistä istuu palavereissa päivät pitkät. Onnelliset pääsevät joskus laboratorioon pipetoimaan. Kokoustamme yhdessä ja eri kokoonpanoilla seurataksemme projektien edistymistä ja pohdimme julkaisuja ja tuloksia. Tavallinen työpäivä on tyypillisesti ongelmanratkaisua lukemalla, koodaamalla tai kokoustamalla muiden kanssa. Teemme myös paljon etätyötä. Eli samanlaisia työpäiviä ei tiimissämme juuri ole!