Haku Menu

Mihin biopankkiaineistoja käytetään?

Veripalvelun biopankin tutkimusalueena on terveyden edistäminen sairauksia ennaltaehkäisevien ja tautimekanismeja tunnistavien tutkimuksien avulla. Veripalvelun biopankki on lisäksi erikoistunut verensiirtolääketieteen erityiskysymyksiin sekä luovuttajan että potilaan näkökulmasta.

Biopankki luovuttaa aineistoja vain korkeatasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimushankkeiden tieteellinen, teknologinen ja eettinen taso arvioidaan aina ennen biopankin aineistojen luovuttamista.

Biopankkitutkimukset

Harvinaisten suomalaisten geenimuotojen vaikutukset verisolujen toimintaan

(FinnGen, 2021)

FinnGen-tutkimus on tunnistanut joukon mahdollisesti mielenkiintoisia Suomeen vahvasti rikastuneita geenimuotoja. Tunnistettujen geenimuotojen rikastuminen johtuu osin Suomen asutushistoriasta, ja ne ovat erittäin harvinaisia muualla maailmassa. Tämän vuoksi niiden tehokas tutkiminen on mahdollista vain Suomessa. 

FinnGen-tutkimus saa Veripalvelun biopankin kautta näytteitä 2500 verenluovuttajasta. Näytteet ovat plasma- ja seeruminäytteitä sekä kokoverestä eroteltavan valkosoluosion solunäytteitä. Näytteistä on tarkoitus tutkia eri geenimuotojen vaikutusta verisolujen toimintaan. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomeen rikastuneiden geenimuotojen merkityksestä eri sairauksien suojaan tai alttiuteen.

***

Serum-based early diagnostics in head and neck cancer

(Silén Suvi, 2020)

Head and neck squamous cell carcinomas (HNSCC) account for more than half a million cases annually worldwide. Almost half of these patients will succumb to their disease in the first 5 years - despite the given treatment. Most HNSCCs leading to death are diagnosed in a clinically advanced stage and thus early detection of these tumours would be critical in trying to improve the prognosis and survival. 

Although both surgical and oncological treatments for HNSCC have developed during the past decades, their associated morbidity is high. Earlier detection of the tumors would thus diminish not only mortality but also morbidity of these cancers. At the moment, no blood biomarkers for the detection of early HNSCCs without clinical signs exist.

By applying the detailed analyses of serum proteins as well as glycosylated proteins followed by novel in silico tools for data interpretation, we aim to learn more of head and neck cancers pathogenesis as well as to find potential future diagnostic biomarkers to identify tumours at their early stage.

After identifying candidates in our high-end mass spectrometry work, we plan to develop more robust methods for larger validation series in patients, aiming to verify these candidate markers. Finally, we aim to launch clinically useful and validated diagnostic methods to be used at University Hospital Laboratory HUS Diagnostics Center (HUS Diagnostiikkakeskus).


***

Geneettisen taustan merkitys luonnollisten tappajasolujen toimintaan

(Kerkelä Erja, 2020)

Pahanlaatuisten veritautien, kuten leukemioiden hoitoon kaivataan edelleen uusia hoitomuotoja. Tämän tutkimusprojektin taustalla on uuden hoitomuodon kehitystyö, joka hyödyntää nk. luonnollisten tappajasolujen (ns. NK-solut, engl. Natural Killer cells) luontaista ominaisuutta tappaa elimistössä epänormaaleja soluja, kuten virusinfektoituneita soluja tai syöpäsoluja.

Uutta soluterapiaa kehitetään yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja SPR Veripalvelun välillä. Tässä tutkimusprojektissa selvitetään, miten luovuttajien perimä (geenit) vaikuttaa NK-solujen aktiivisuuteen ja siten tehokkuuteen. Tutkimuksen avulla voimme tietää, onko henkilöiden NK-solujen aktiivisuudessa sellaisia eroja, joita voidaan käyttää soluterapiassa hyväksi, esimerkiksi valikoimalla potilaalle juuri parhaiten toimivat NK-solut.

Tutkimuksessa kerättävät näytteet ja tiedot: Ylijäämävalmisteesta eristetyistä solunäytteistä tutkitaan geneettisen taustan lisäksi NK-solujen ja muiden immuunipuolustuksen solujen toimintaan liittyvien geenien ja proteiinien ilmenemistä sekä solujen immunologisia ominaisuuksia laboratorio-olosuhteissa. 

Lisäksi tutkittavien henkilöiden verinäytteestä selvitetään vasta-aineet sytomegalovirusta (CMV) vastaan. Suurin osa suomalaisista saa elämänsä aikana oireettoman sytomegalovirusinfektion, jonka tiedetään vaikuttavan yksilön NK-solujen toimintaan. Tutkittavien geneettinen taustatieto saadaan Veripalvelun biopankista.


***

FRCBS Blood donation research project: Genetics of Blood Donation

(Arvas Mikko, 2020)

Veripalvelu rekrytoi vapaaehtoisia verenluovuttajia luovuttamaan verta. Veripalvelun velvollisuus on varmistaa turvallinen verensiirto ja myös minimoida luovuttajalle verenluovutuksesta mahdollisesti koituvat haitat. Tutkimalla säännöllisen verenluovutuksen vaikutuksia verenluovuttajaan Veripalvelu tuottaa tieteellistä tietoa verenluovutuksen terveysvaikutuksista ja pyrkii minimoimaan luovuttajalle mahdollisesti koituvat haitat. 

Tässä projektissa Veripalvelu yhdistää verenluovuttajien genomitietoa heidän verenluovutustietoihinsa kuten hemoglobiinitasoihin, luovutushylkäyksiin ja luovutushaittoihin selvittääkseen näiden mahdollista perinnöllistä taustaa.


***

Hepatiitti E –viruksen esiintyvyys suomalaisessa verenluovuttaja-aineistossa ja verivälitteisen tartuntariskin arvio

(Ekblom-Kullberg Susanne, 2020)

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tieto hepatiitti E –viruksen (HEV) esiintyvyydestä suomalaisessa verenluovuttaja-aineistossa ja arvio viruksen verivälitteisen tartunnan riskistä Suomessa. Veripalvelun biopankin kautta saaduille 23 000:sta verenluovuttajan plasmanäytteille tehdään kvantitatiivinen HEV RNA   –nukleiinihapon amplifikaatiotesti Procleix HEV  –menetelmän avulla. RNA-positiivisista näytteistä tehdään myöhemmin VIDAS HEV IgG ja IgM vasta-ainetestit. Lisäksi 1000:sta näytteestä tutkitaan hepatiitti E-viruksen vasta-aineet. RNA-positiivisista näytteistä tutkitaan viremian taso ja HEV genotyyppi. 

Esiintyvyys- ja ilmaantuvuustutkimusten tuloksia hyödynnetään arvioitaessa hepatiitti E  –viruksen riskiä siirtyä verituotteiden välityksellä Suomessa. Tuloksia käytetään välineenä riskiin perustuvassa päätöksenteossa verenluovuttajien HEV RNA  –tutkimusten tarpeellisuudesta.


***

Systeemisten hapetus-pelkistystilan epätasapainoon johtavien mekanismien merkitys metabolisissa ja neurodegeneratiivisissa sairauksissa

(Wartiovaara Anu, 2019)

B3-vitamiinitasapaino on suuren kansainvälisen intressin ja lääkekehityksen kohde, sillä sen kudosmuoto NAD on yhdistetty pitkäikäisyyteen ja tautien ehkäisyyn. Sairaudet kuluttavat kudoksensisäistä NAD:ia, mutta puutosta voi hoitaa ns. NAD-boostereilla. Ilman puutosta hoito voi olla jopa haitallinen, joten tarvitaan testi B3-vitamiinitasoja mittaamaan. 

Menetelmiä vitamiini B3:n tai NAD-muotojen määritykseen helposta näytemateriaalista, kuten verestä, ei ole olemassa. NAD-muodot säätelevät kudosten korjaus-, energiantuotanto-, ja kasvutapahtumia, joten ne ovat elimistömme hyvinvoinnin edellytys. Kliinisen ja pre-kliinisen tiedon perusteella NAD-puutos ja/tai epätasapaino liittyy energia-aineenvaihduntatauteihin, ikääntymiseen ja syöpään liittyvään kudosten hupenemiseen. 

Tässä projektissa esitellään innovaatio, jonka avulla NAD-muodot voidaan mitata verestä, mikä mahdollistaa niiden potilaiden tunnistamisen, jotka ovat booster-hoidon tarpeessa.


***

Genomitiedon hyödyntäminen Veripalvelussa: verisoluantigeenien määrittäminen genomidatasta

(Ritari Jarmo, 2018)

Verisolujen pinnalla on molekyylejä (verisoluantigeenejä), jotka voivat aiheuttaa elimistössä haitallisen immuunivasteen esim. verensiirron yhteydessä. Potilaalla ilmenevät harvinaisemmat veriryhmät vaativat sopivan luovuttajan löytämisen komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Koska verisoluantigeenit määräytyvät perinnöllisesti, ne voidaan päätellä genomitiedon perusteella.

Projektin tavoitteena on soveltaa laskennallisia menetelmiä verisoluantigeenien määrittämiseen genomidatasta. Hyödynnettävä genomidata saadaan Veripalvelun Biopankin aineistosta, joka analysoidaan FinnGen-projektissa. Harvinaisten veriryhmien luovuttajien esiseulonta olemassa olevan genomitiedon avulla helpottaa sopivien luovuttajien löytämistä ja projekti tuottaa uutta tietoa veriryhmäantigeenien perinnöllisyydestä suomalaisessa väestössä.


***

FinnGen-tutkimus

(FinnGen, 2017)

FinnGen-tutkimus on laajamittainen julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, johon osallistuvat suomalaiset yliopistot, sairaanhoitopiirit, THL, useat kansainväliset lääkeyritykset sekä suomalaiset biopankit. Myös Veripalvelun biopankki on mukana FinnGen-tutkimuksessa. FinnGen-tutkimuksen päätavoitteena on sairausmekanismien parempi ymmärtäminen yhdistämällä genomi- ja terveystietoa.







 


 

Yhteystiedot:
biopankki(at)veripalvelu.fi