Haku Menu

Mihin biopankkiaineistoja käytetään?

Veripalvelun biopankin tutkimusalueena on terveyden edistäminen sairauksia ennaltaehkäisevien ja tautimekanismeja tunnistavien tutkimuksien avulla. Veripalvelun biopankki on lisäksi erikoistunut verensiirtolääketieteen erityiskysymyksiin sekä luovuttajan että potilaan näkökulmasta.

Biopankki luovuttaa aineistoja vain korkeatasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimushankkeiden tieteellinen, teknologinen ja eettinen taso arvioidaan aina ennen biopankin aineistojen luovuttamista.

Biopankkitutkimukset

Ääreisveren mononukleaarisolujen geenien ilmentyminen ja kromatiinin saavutettavuus tietyn genotyypin henkilöillä

(Pendergrass Sarah, 2021)

Genomin yksittäisten kohtien geenimuuntelulla voi olla toiminnallinen vaikutus, joka aiheuttaa eroja proteiinien valmistustapaan ja määrään. Olemme tunnistaneet geenivariantin, joka voi olla merkityksellinen ihmisten terveydelle. Meidän on kuitenkin vielä tehtävä kokeita pystyäksemme määrittelemään, onko tällä variaatiolla todellinen toiminnallinen vaikutus. 

Selvitämme ääreisveren solujen avulla, onko geenien ekspressiossa ja genomin toiminnassa eroja, kun tämän genotyypin henkilöiden soluja altistetaan erilaisille ärsykkeille. Kun tiedämme, onko variantin vaikutus todellinen ja mihin geeniekspressioverkostoihin se kohdistuu, saamme tärkeää lisätietoa tätä genomin aluetta koskeviin jatkotutkimuksiin.


***

Geneettisen ja sosiaalisen ympäristön vuorovaikutuksen merkitys terveydelle

(Andrea Ganna, 2021)

Terveystulokset määräytyvät geneettisten tekijöiden (luonto) ja ympäristötekijöiden (kulttuuri ja kasvatus) monitahoisen vuorovaikutuksen tuloksena. Terveyteen vaikuttavista ympäristöriskitekijöistä tunnetuimpia ovat sosioekonomiset tekijät. Siksi onkin tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia sekä geneettisillä tekijöillä että ympäristötekijöillä on terveyteemme. 

Tässä hankkeessa tutkitaan geneettisten tekijöiden ja sosioekonomisten olosuhteiden välisen vuorovaikutuksen vaikutusta terveystuloksiin. Tutkimuksessa keskitytään kolmeen temaattiseen kokonaisuuteen: koulutus ja terveystulokset, tulotaso ja terveyden eriarvoisuus sekä työllisyys/työmarkkinat ja terveys. Hanke antaa uutta tietoa siitä, miten sosioekonomiset tekijät tasapainottavat geneettisten tekijöiden vaikutusta terveydentilaan, ja laajentaa tietämystämme siitä, mitkä yhteiskunnalliset toimenpiteet voivat auttaa pienentämään Suomen tautitaakkaa.


***

Uusien immuunimekanismien tunnistaminen primaaristen immuunisolujen yhden solun RNA-sekvensoinnilla 

(Virtakoivu Reetta, 2021)

Projektin tavoitteena on tunnistaa geenien ilmentymisen allekirjoituksia ja ilmentymisen muutoksia, jotka saattavat säädellä immuunisoluissa ilmenevää vastetta uusille tai olemassa oleville lääkehoidoille. Kerätyistä verinäytteistä eristetään erilaisia immuunisolupopulaatioita, joita viljellään ja käsitellään eri tavoin laboratorio-olosuhteissa. Nämä solut ovat tärkeää tutkimusmateriaalia, joka tuo vastauksia keskeisiin tutkimuskysymyksiin ja kenties ohjaa tulevia tutkimusasetelmia.


***

Harvinaisten suomalaisten geenimuotojen vaikutukset verisolujen toimintaan

(FinnGen, 2021)

FinnGen-tutkimus on tunnistanut joukon mahdollisesti mielenkiintoisia Suomeen vahvasti rikastuneita geenimuotoja. Tunnistettujen geenimuotojen rikastuminen johtuu osin Suomen asutushistoriasta, ja ne ovat erittäin harvinaisia muualla maailmassa. Tämän vuoksi niiden tehokas tutkiminen on mahdollista vain Suomessa. 

FinnGen-tutkimus saa Veripalvelun biopankin kautta näytteitä 2500 verenluovuttajasta. Näytteet ovat plasma- ja seeruminäytteitä sekä kokoverestä eroteltavan valkosoluosion solunäytteitä. Näytteistä on tarkoitus tutkia eri geenimuotojen vaikutusta verisolujen toimintaan. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomeen rikastuneiden geenimuotojen merkityksestä eri sairauksien suojaan tai alttiuteen.


***

Seerumipohjainen varhainen diagnostiikka pään ja kaulan alueen syövissä

(Silén Suvi, 2020)

Joka vuosi yli puolella miljoonalla ihmisellä maailmanlaajuisesti todetaan pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpä (HNSCC). Hoidoista huolimatta lähes puolet potilaista menehtyy sairauteen viiden vuoden kuluessa. Suurin osa kuolemaan johtavista tapauksista todetaan levinneessä vaiheessa. Kasvainten varhainen toteaminen olisikin kriittisen tärkeää ennusteen ja elossaolon parantamiseksi.

HNSCC:n leikkaus- ja syöpähoidot ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä, mutta sairastavuus on siitä huolimatta suurta. Kasvainten varhaisempi havaitseminen vähentäisi näihin syöpiin liittyvää kuolleisuutta mutta myös sairastavuutta. Toistaiseksi käytössä ei ole veren biomarkkereita sellaisten HNSCC-tapausten varhaiseen toteamiseen, jotka eivät vielä aiheuta kliinisiä merkkejä.

Analysoimalla yksityiskohtaisesti seerumiproteiineja ja glykosyloituja proteiineja ja tulkitsemalla tietoa uusilla in silico -työkaluilla pyrimme saamaan lisätietoa pään ja kaulan alueen syöpien patogeneesistä sekä kenties löytämään uusia diagnostisia biomarkkereita kasvainten varhaiseen havaitsemiseen.

Selvitämme mahdolliset markkeriehdokkaat edistyksellisellä massaspektrometrialla, minkä jälkeen pyrimme kehittämään tehokkaampia menetelmiä markkeriehdokkaiden varmistamiseksi suuremmalla määrällä potilaita. Lopullinen tavoitteemme on luoda kliinisesti hyödyllisiä ja validoituja diagnostisia menetelmiä HUS Diagnostiikkakeskuksen käyttöön.


***

Geneettisen taustan merkitys luonnollisten tappajasolujen toimintaan

(Kerkelä Erja, 2020)

Pahanlaatuisten veritautien, kuten leukemioiden hoitoon kaivataan edelleen uusia hoitomuotoja. Tämän tutkimusprojektin taustalla on uuden hoitomuodon kehitystyö, joka hyödyntää nk. luonnollisten tappajasolujen (ns. NK-solut, engl. Natural Killer cells) luontaista ominaisuutta tappaa elimistössä epänormaaleja soluja, kuten virusinfektoituneita soluja tai syöpäsoluja.

Uutta soluterapiaa kehitetään yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja SPR Veripalvelun välillä. Tässä tutkimusprojektissa selvitetään, miten luovuttajien perimä (geenit) vaikuttaa NK-solujen aktiivisuuteen ja siten tehokkuuteen. Tutkimuksen avulla voimme tietää, onko henkilöiden NK-solujen aktiivisuudessa sellaisia eroja, joita voidaan käyttää soluterapiassa hyväksi, esimerkiksi valikoimalla potilaalle juuri parhaiten toimivat NK-solut.

Tutkimuksessa kerättävät näytteet ja tiedot: Ylijäämävalmisteesta eristetyistä solunäytteistä tutkitaan geneettisen taustan lisäksi NK-solujen ja muiden immuunipuolustuksen solujen toimintaan liittyvien geenien ja proteiinien ilmenemistä sekä solujen immunologisia ominaisuuksia laboratorio-olosuhteissa. 

Lisäksi tutkittavien henkilöiden verinäytteestä selvitetään vasta-aineet sytomegalovirusta (CMV) vastaan. Suurin osa suomalaisista saa elämänsä aikana oireettoman sytomegalovirusinfektion, jonka tiedetään vaikuttavan yksilön NK-solujen toimintaan. Tutkittavien geneettinen taustatieto saadaan Veripalvelun biopankista.


***

FRCBS Blood donation research project: Genetics of Blood Donation

(Arvas Mikko, 2020)

Veripalvelu rekrytoi vapaaehtoisia verenluovuttajia luovuttamaan verta. Veripalvelun velvollisuus on varmistaa turvallinen verensiirto ja myös minimoida luovuttajalle verenluovutuksesta mahdollisesti koituvat haitat. Tutkimalla säännöllisen verenluovutuksen vaikutuksia verenluovuttajaan Veripalvelu tuottaa tieteellistä tietoa verenluovutuksen terveysvaikutuksista ja pyrkii minimoimaan luovuttajalle mahdollisesti koituvat haitat. 

Tässä projektissa Veripalvelu yhdistää verenluovuttajien genomitietoa heidän verenluovutustietoihinsa kuten hemoglobiinitasoihin, luovutushylkäyksiin ja luovutushaittoihin selvittääkseen näiden mahdollista perinnöllistä taustaa.


***

Hepatiitti E –viruksen esiintyvyys suomalaisessa verenluovuttaja-aineistossa ja verivälitteisen tartuntariskin arvio

(Ekblom-Kullberg Susanne, 2020)

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tieto hepatiitti E –viruksen (HEV) esiintyvyydestä suomalaisessa verenluovuttaja-aineistossa ja arvio viruksen verivälitteisen tartunnan riskistä Suomessa. Veripalvelun biopankin kautta saaduille 23 000:sta verenluovuttajan plasmanäytteille tehdään kvantitatiivinen HEV RNA   –nukleiinihapon amplifikaatiotesti Procleix HEV  –menetelmän avulla. RNA-positiivisista näytteistä tehdään myöhemmin VIDAS HEV IgG ja IgM vasta-ainetestit. Lisäksi 1000:sta näytteestä tutkitaan hepatiitti E-viruksen vasta-aineet. RNA-positiivisista näytteistä tutkitaan viremian taso ja HEV genotyyppi. 

Esiintyvyys- ja ilmaantuvuustutkimusten tuloksia hyödynnetään arvioitaessa hepatiitti E  –viruksen riskiä siirtyä verituotteiden välityksellä Suomessa. Tuloksia käytetään välineenä riskiin perustuvassa päätöksenteossa verenluovuttajien HEV RNA  –tutkimusten tarpeellisuudesta.


***

Systeemisten hapetus-pelkistystilan epätasapainoon johtavien mekanismien merkitys metabolisissa ja neurodegeneratiivisissa sairauksissa

(Wartiovaara Anu, 2019)

B3-vitamiinitasapaino on suuren kansainvälisen intressin ja lääkekehityksen kohde, sillä sen kudosmuoto NAD on yhdistetty pitkäikäisyyteen ja tautien ehkäisyyn. Sairaudet kuluttavat kudoksensisäistä NAD:ia, mutta puutosta voi hoitaa ns. NAD-boostereilla. Ilman puutosta hoito voi olla jopa haitallinen, joten tarvitaan testi B3-vitamiinitasoja mittaamaan. 

Menetelmiä vitamiini B3:n tai NAD-muotojen määritykseen helposta näytemateriaalista, kuten verestä, ei ole olemassa. NAD-muodot säätelevät kudosten korjaus-, energiantuotanto-, ja kasvutapahtumia, joten ne ovat elimistömme hyvinvoinnin edellytys. Kliinisen ja pre-kliinisen tiedon perusteella NAD-puutos ja/tai epätasapaino liittyy energia-aineenvaihduntatauteihin, ikääntymiseen ja syöpään liittyvään kudosten hupenemiseen. 

Tässä projektissa esitellään innovaatio, jonka avulla NAD-muodot voidaan mitata verestä, mikä mahdollistaa niiden potilaiden tunnistamisen, jotka ovat booster-hoidon tarpeessa.


***

Genomitiedon hyödyntäminen Veripalvelussa: verisoluantigeenien määrittäminen genomidatasta

(Ritari Jarmo, 2018)

Verisolujen pinnalla on molekyylejä (verisoluantigeenejä), jotka voivat aiheuttaa elimistössä haitallisen immuunivasteen esim. verensiirron yhteydessä. Potilaalla ilmenevät harvinaisemmat veriryhmät vaativat sopivan luovuttajan löytämisen komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Koska verisoluantigeenit määräytyvät perinnöllisesti, ne voidaan päätellä genomitiedon perusteella.

Projektin tavoitteena on soveltaa laskennallisia menetelmiä verisoluantigeenien määrittämiseen genomidatasta. Hyödynnettävä genomidata saadaan Veripalvelun Biopankin aineistosta, joka analysoidaan FinnGen-projektissa. Harvinaisten veriryhmien luovuttajien esiseulonta olemassa olevan genomitiedon avulla helpottaa sopivien luovuttajien löytämistä ja projekti tuottaa uutta tietoa veriryhmäantigeenien perinnöllisyydestä suomalaisessa väestössä.


***

FinnGen-tutkimus

(FinnGen, 2017)

FinnGen-tutkimus on laajamittainen julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, johon osallistuvat suomalaiset yliopistot, sairaanhoitopiirit, THL, useat kansainväliset lääkeyritykset sekä suomalaiset biopankit. Myös Veripalvelun biopankki on mukana FinnGen-tutkimuksessa. FinnGen-tutkimuksen päätavoitteena on sairausmekanismien parempi ymmärtäminen yhdistämällä genomi- ja terveystietoa.







 


 

Yhteystiedot:
biopankki(at)veripalvelu.fi