Haku Menu

Sairaaloiden ja Veripalvelun tiivistä yhteistyötä 2000-luvulla

Veripalvelun pitkäaikainen yhteyslääkäri, osastonylilääkäri ja NordLab Oulun osaamisaluejohtaja Eeva-Riitta Savolainen muistaa vuosituhannen vaihteen erityisesti hedelmällisen yhteistyön vuosikymmenenä.

"Vuosituhannen vaihde oli Veripalvelun ja sairaaloiden verensiirtotoiminnan yhteistyön kulta-aikaa. Veripalvelu kutsui meidät lääkärit joka vuosi yhteyslääkäripäiville, joille osallistuivat sairaaloiden lääkärit ja Veripalvelun asiantuntijat.  He kertoivat meille alan uusista käänteistä ja valmisteista, ja me toimme esille sairaaloiden näkemyksen.

Sairaaloissa laatutietoisuus kasvoi, ja Veripalvelussahan tämä oli jo pitkällä. Veripalvelutoimintaan saatiin tällä vuosikymmenellä myös uutta lainsäädäntöä. Se edellytti muun muassa veriturvatoimintaa, joka sisältää esimerkiksi kaikkien verensiirroista koituneiden haittatapahtumien tarkan raportoinnin. Näin opimme, miten asiat voi tehdä vielä paremmin.

Verivalmisteiden kautta ei Suomessa juuri siirtynyt infektioita, vaikka aids ja hullun lehmän tauti olivat otsikoissa. Veripalvelu oli näissä asioissa hyvin valveutunut, ja kaikki suositellut testit käynnistettiin systemaattisesti ja heti. Me sairaaloissa pystyimme vakuuttamaan potilaille, että Suomessa asiat on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Suomessa ovat myös maailman luotettavimmat verenluovuttajat."

Vain se mikä tarvitaan

"Hyvä yhteistyö ilmeni erityisesti vuonna 2007 päättyneessä VOK-projektissa, jolla tähdättiin verivalmisteiden optimaaliseen käyttöön. Sairaaloissa varmistettiin, että potilaat saavat tarvitsemaansa verivalmistetta oikeilla indikaatioilla, oikean määrän ja oikeaan aikaan.

Yhteistyö oli hyvin konkreettista; esimerkiksi eri sairaaloiden ortopedit istahtivat saman pöydän ääreen ja pohtivat yhdessä, mikä olisi paras verensiirtokäytäntö vaikkapa lonkkaproteesileikkauksissa. Lopulta päästiin hyvin samankaltaisiin, optimaalisiin verensiirtokäytäntöihin. Veripalvelu oli tässä aloitteentekijänä, joka kokosi lääkäripiirit yhteen.

Samalla vuosikymmenellä alkoi verivalmisteiden käytön väheneminen. Tähän vaikutti erityisesti teknologioiden ja operatiivisten hoitojen kehittyminen. Esimerkiksi avointa verenvuotoa tapahtuu leikkauksissa enää hyvin harvoin. Harmittava seuraus tästä oli se, että maakuntien veripalvelutoimistoja alettiin lakkauttaa. Kaikkien verivalmisteiden tuotanto keskitettiin Helsinkiin, missä Veripalvelu palvelee sairaaloita ympäri vuorokauden. Tämänkin kanssa on pärjätty hyvällä yhteistyöllä, vaikka Suomi on logistisesti haastava maa."

Parempaa potilasturvallisuutta              

"Yksi vuosikymmenen virstanpylväistä oli sairaaloiden verikeskusten analytiikan automatisointi ja koko verihuoltoketjun kehittäminen. Vielä 90-luvulla verikeskuksissa tehtiin paljon käsityötä, mutta pian kaikki toiminnot saatiin automaattilaitteiden ja yhtenäisten tietojärjestelmien piiriin. Tämä tarkoitti sitä, että Veripalvelu alkoi täydentää sairaaloiden verikeskuksia automaattisesti veren tarpeen mukaan.

Potilasturvallisuus parani jälleen, kun inhimillisen virheen riski pieneni. Myös sopivuuskokeista alettiin luopua osassa verensiirtoja, kun siirryttiin aiempaa kattavampaan veriryhmävasta-aineiden seulontaan.

Yhteyslääkäritoiminta oli kyllä tavattoman kiva neuvottelusysteemi, kun yhdessä pistettiin asioita kuntoon. Tämän vuosikymmenen aikana toteutui myös yhteistuumin sovittu verivalmisteiden valkosoluttomuus. Vuonna 2007 siirryttiin myös yhden luovuttajan jääplasmasta vakioidun ja siten turvallisemman Octaplas-valmisteen käyttöön.

Vuosikymmentä leimasi se, kuinka kaikista asioista jaettiin avoimesti tietoa toisille. Yhteyslääkäripäiviä oikein odotettiin, ja niiltä ajoilta on jäänyt elinikäisiä ystäviä.

 

Teksti: Minna Kalajoki / Mediafocus

Valokuvat: Matti Rajala

Julkaistu 1/2018

 

Lue lisää Veripalvelun 70-vuotiaasta historiasta täältä.