Haku Menu

Kattia kanssa

Anu Rostin perheessä myös Kaneli-kissa luovuttaa verta. Viimeksi hälytys kävi kesähelteillä, kun lajitoveri oli tippunut ikkunasta ja loukannut itsensä. Yliopistollisen eläinsairaalan verenerottelulaitteet on saatu Veripalvelulta lahjoituksena.

 

Elokuisena perjantaina klinikkaeläinhoitaja Anu Rosti sai vapaapäivänään puhelun työpaikaltaan. Kaneli-kissaa tarvittaisiin pikimmiten luovuttamaan verta.

- Tyypillinen tapaus kesähelteillä, eli putoamisonnettomuus avoimesta ikkunasta, Anu huokaisee.

Kanelille se tiesi pikapaastoa ja lähtöä Viikkiin Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Kissojen verenluovutus tapahtuu kevyessä nukutuksessa, joten mahalaukun olisi hyvä olla mahdollisimman tyhjä.

Veri kerätään kaulasuonesta ruiskulla verenkeräyspussiin. Määrä riippuu lemmikin painosta, Kaneli luovutti kuusikiloisena kollina hieman yli puoli desilitraa. Luovutuksen jälkeen eläintä vielä nesteytetään suonensisäisesti. Herättyään sankarikissa saa nauttia energiapitoisista luovuttajatarjoiluista.

- Kaikki on aina mennyt hyvin, enkä ole huomannut mitään eroa kissan voinnissa luovutusten jälkeen. Emme me kuitenkaan käy niin usein kuin mitä voisi, koska onhan se kissalle vähän stressaavaa, vaikka olisi kuinka rento tyyppi, Anu kertoo.

Veripalvelun laitteilla

Yliopistollinen eläinsairaala on pioneeri eläinten veripankkitoiminnassa. Koirille, hevosille ja kissoille on kaikille omat luovuttajansa. Nykyään myös joillakin yksityisillä klinikoilla on pienimuotoista veripankkitoimintaa.

Kymmenisen vuotta sitten perustettuun kissojen verenluovuttajarekisteriin kuuluu parisenkymmentä kissaa, joita on löydetty esimerkiksi rotujärjestöjen ja somen kautta. Monesti omistajat myös lähestyvät eläinsairaalaa itse kuultuaan toiminnasta.

- Olin vastuuhoitajana kissojen veripankissa hankkiessani omat lemmikkini, ja oli itsestään selvää, että jos he täyttävät paino- ja muut kriteerit niin ilmoitan heidät rekisteriin. Toinen kissa Joey kuitenkin osoittautui luonteeltaan herkästi stressaantuvaksi, joten häntä en ole käyttänyt luovuttajana, Anu kertoo.

Veripalvelu on vuosien varrella lahjoittanut eläinsairaalalle vanhaa verenerottelulaitteistoaan. Kissojen kokoveri erotellaan punasoluiksi ja plasmaksi. Joskus verta käytetään myös sellaisenaan kokoverenä. Kissapotilas saattaa tarvita verituotteita esimerkiksi menetettyään verta loukkaantumisen vuoksi, vakavan tulehduksen tai kyynpureman seurauksena, tai sairastaessaan anemiaan johtavaa sairautta.

- Aina yritettään auttaa, ja yleensä verituotteet kyllä parantavat lemmikin vointia ainakin joksikin aikaa, Anu kertoo.

Ihmisten ja eläinten asialla

Kanelin omistaja on itsekin säännöllinen verenluovuttaja. Mallin hän sai "verenperintönä" isältään, joka ehti luovuttaa yli 150 kertaa. Anu on koulutukseltaan myös lähihoitaja, ja hän on osallistunut SPR:n ensiapuryhmiin. Niissä syntyi kimmoke lähteä vielä syventämään lähihoitajaopintoja – nyt Anu opiskelee eläinsairaalatyön ohella perustason ensihoitajaksi.

- Olen aina ollut "vapaaehtoisihminen", ja ikää kun tullut lisää niin maailmankatsomus on vielä syventynyt niin, että haluan auttaa eläinten lisäksi myös ihmisiä ensihoitotilanteissa.

Kaneli on jo kahdeksanvuotias, joten hän siirtyy pian viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Anu sen sijaan vielä jatkaa isänsä jalanjäljillä.

- En tiedä pääsenkö naisena ihan samoihin lukemiin, mutta siinä olisi tavoitetta!

 

Teksti: Iira Hartikainen

Kuva: Petri Mulari/A-lehdet

Juttu julkaistu Avun maailma -lehdessä 4/2018.