Haku Menu

Johanna Lumme sai apua luovuttajilta

Moottoripyöräilyä harrastava Lumme oli vuosia aktiivinen verenluovuttaja. Sairastuttuaan hän oli itse avun tarpeessa. Nyt Lumme toimii VeriRyhmä-aktiivina ja haastaa motoristeja auttamaan.


 

​Elokuussa 2015 forssalainen Johanna Lumme oli lähdössä motoristien kokoontumiseen Porin Yyteriin. Lumme on aktiivinen moottoripyöräharrastaja, joka hankki ensimmäisen Harley Davidsoninsa jo 18-vuotiaana. Tapaaminen Yyterissä on harrastajien vuosittainen vapaa-ajan tapahtuma, jossa Lumme tapaa ystäviään ja muita motoristeja.

Ennen lähtöä Lumme oli sairastellut usean viikon kuumetta ja kurkkukipua. Hän päätti käydä työterveyslääkärillä, joka teetti Lumpeelle verikokeet. Tulokset lähetettiin Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Pian Lumpeen oireet saivat selityksen: hän sairasti akuuttia myelooista leukemiaa, eli verisyöpää.

- Jäin heti kuukaudeksi sairaalaan ja sain sytostaattihoitoa. Leukemiasolut saatiin ensin häviämään, mutta sairaus uusiutui puolen vuoden kuluttua, Lumme kertoo.

Jo sairauden alkuvaiheessa Lumpeen hoidossa varauduttiin kantasolusiirtoon, joka on monen potilaan viimeinen toivo parantua verisyövästä. Lumpeen kudostyyppi selvitettiin sopivan kantasoluluovuttajan löytämiseksi.  Samalla tutkittiin, voisiko Lumpeen sisko luovuttaa kantasoluja.

Sopivaa luovuttajaa ei löytynyt perhepiiristä, mutta Kantasolurekisterin kautta löytyi luovuttajaksi saksalainen nuorimies. Lumme sai kantasolusiirteen syyskuussa 2016. Parin viikon päästä toimenpiteestä hän pääsi kotiin ja pitkä toipuminen alkoi.

Verensiirto voi auttaa myös henkisesti

Johanna Lumme sai useita verensiirtoja. Hän oli luovuttanut itse ennen sairastumistaan verta noin 20 kertaa ja laski, että sai hoitojen aikana verta ainakin saman verran.

Mieleenpainuvin verensiirto oli ennen joulua 2015. Lumme oli ollut pitkään sairaalassa ja oli jäämässä sinne myös joulun yli. Lumpeen omien verisolujen toipuminen oli hidasta ja hän oli huonossa kunnossa. Verensiirron avulla Lumpeen vointi parani sen verran, että hän pääsi kotiin joulunviettoon 3- ja 5-vuotiaiden lastensa ja miehensä kanssa.

- Sillä joululla oli valtavan iso merkitys minulle. Sain kotona olemisesta voimaa jaksamaan. Usein puhutaan verenluovutuksen ja -siirtojen fyysisestä merkityksestä, mutta harvemmin siitä, että verenluovuttajan lahja voi auttaa potilasta myös henkisesti, Lumme muistelee.

Pölyttynyt kypärä takaisin käyttöön

Nyt Lumpeen saamat luovutetut kantasolut ovat ottaneet niskalenkin hänen omista sairaista soluistaan. Lumme ei vielä tuuleta, että kaikki olisi ohi, mutta tilanne näyttää hyvältä.

- Onneksi sain apua Kantasolurekisterin kautta ja verenluovuttajilta. Koska olen verenluovuttaja, olen ajatellut, että minä olen se auttaja. En olisi uskonut, että tulenkin tarvitsemaan muiden apua näin paljon, Lumme kiittelee.

Lumme on palannut takaisin töihin ja viime vuonna jopa takaisin moottoripyörän selkään. Heinäkuussa toteutui vihdoin Yyterin-matka, joka jäi sairastumisen alussa tekemättä.

- Ympyrä sulkeutui sillä matkalla. Oli hienoa kaivaa pölyttynyt kypärä takaisin käyttöön. Pääsin viettämään aikaa kavereiden kanssa ja päätin, että heitän kaikki huolet harteiltani!

Motoristit eivät jätä kaveria

Lumme ei voi sairautensa takia enää luovuttaa verta, mutta haluaa sitäkin aktiivisemmin kannustaa muita luovuttamaan ja liittymään Kantasolurekisteriin. Jo ennen sairastumistaan hän toimi oman moottoripyöräkerhonsa VeriRyhmän puuhanaisena. Hän innostaa uusia verenluovuttajia mukaan ja kokoaa porukkaa verenluovutustempauksiin.

Moottoripyöräharrastajat ovat aktiivisia verenluovuttajia sekä Lumpeen kotipaikkakunnalla Forssassa että muualla Suomessa. Suomen Motoristit ry:llä on oma, jatkuva verenluovutuskampanja "Verta pakkiin hallitusti".

- Moottoripyöräilijä on liikenteessä aina altavastaajana. Liikenneonnettomuudessa moottoripyöräilijällä on riski loukkaantua vakavastikin, ja silloin motoristi voi hyvinkin olla verensiirron tarpeessa. Ehkä tämän tiedostaminen on syy, joka kannustaa motoristeja verenluovuttajiksi, Lumme arvioi.

- Moottoripyöräilijöiden keskuudessa myös noudatetaan "kaveria ei jätetä" -periaatetta, mikä lisää auttamishalua.

Lumme haluaakin vahvistaa yleistä auttamisen ilmapiiriä. Häntä harmittavat julkisuudessa puheet, joissa suhtaudutaan avustusjärjestöihin ja auttajiin kriittisesti ja kyseenalaistetaan avun perillemeno.

- Toivoisin, että ihmiset auttaisivat ennakkoluulottomasti, eivätkä niin miettisi sitä, kuka avun saa. Avun tarvitsija on todennäköisesti tavallinen ihminen, joka auttajan ansiosta pääsee elämään tavallista arkea. Ehkä esimerkiksi tällainen perheenäiti.

Kuvat:

Johanna Lumme voi paremmin ja nauttii arjesta kahden pienen poikansa kanssa.

Lumpeen ottama kuva sairaalasta kesken hoitojen. Pussissa on Lumpeen saamia kantasoluja.

 

Teksti: Anna Kaipainen

Kuvat: Johanna Lumme

Julkaistu v. 2018