Haku Menu

2010-luku: Verenluovutus vahvistaa yhteisöllisyyttä

Kelloseppäkoulun oppilaskunnan VeriRyhmä näkee veren luovuttamisen yhdessä tämän vuosikymmenen juttuna.

 Kelloseppäkoulun Saara Lehtineva, Aki Keskisaari, Niko Tervamäki ja Ville Sampo ovat oppilaskunnan VeriRyhmän aktiivijäseniä.


"Moni meistä oli miettinyt verenluovutusta jo ennen Kelloseppäkoulun aloittamista, ja tutun opiskelijaporukan mukana lähteminen oli se viimeinen sysäys. Yhdessä on kiva tehdä hyvää. Porukalla aktiivisuus kasvaa, ja luovuttamisesta tulee yhteinen, hieno juttu. Verenluovutuksesta jää aina hyvä mieli, ja monesti jotenkin fyysisestikin kevyt olo.

Oppilaskuntamme on perustanut VeriRyhmän ja nimittänyt veriministerin. Ministerin tehtävänä on koordinoida luovutuksia. Hän katsoo, että ajankohta sopii opiskeluaikatauluihin, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. Koulu kannustaa verenluovutukseen, ja sopiva aika löytyy aina.

Verenluovutusporukkaan houkutellaan uusia jäseniä syksyn ensimmäisissä oppilaskunnan tilaisuuksissa. Meillä on koulussa noin 80 opiskelijaa, ja yhteishenki on vahva. Tänä syksynä yksi vasta 16-vuotiaskin olisi halunnut tulla mukaan luovuttamaan, mutta hän joutuu vielä odottamaan hetken."

Yhteenkuuluvuus vahvistuu

"Verenluovutuksella on Kelloseppäkoulussa pitkät perinteet. Vararehtorimme tiesi kertoa, että opiskelijamme ovat käyneet luovuttamassa jo 1960-luvulla. Yhdessä luovuttaminen sopii tälle vuosikymmenelle.

Käymme porukalla aina Kivihaassa, jonka hoitajat ovat jo tulleet tutuiksi. Menemme sinne tilatakseilla koulun edestä, täksi iltapäiväksikin on tilattu kuljetus. Luovutusreissut ovat hyviä hetkiä vahvistaa yhteenkuuluvuutta porukan kesken ja tutustua uusiin opiskelijoihin. Retkellä ehtii mukavasti vaihtaa kuulumisia, kun koulunkäynti on muuten aika intensiivistä ja itsenäistä.

VeriRyhmään on helppo lähteä mukaan. Luovuttamaan ilmoittaudutaan yksinkertaisesti kirjoittamalla nimi listaan. Se, että mennään yhdessä tutussa porukassa, madaltaa kynnystä uskaltautua ensimmäisen kerran mukaan. Kun kerran on käynyt, on jo aika itsestään selvää lähteä uudestaan."

Helposti hyvää

"Verenluovutus on meidän mielestämme helppo tapa tehdä hyvää. Tuntuu, että voimme tehdä jotakin mielekästä tutussa porukassa. Se ei ole meiltä pois, mutta sen sijaan voimme yhteisvoimin antaa avun useammallekin sitä tarvitsevalle. Ehkä verenluovutus motivoi meitä pitämään itsemmekin kunnossa, jotta voisimme auttaa muita. Jotkut opiskelijoistamme ovat olleet kiinnostuneita myös kantasolujen luovutuksesta.

Ahkerasti olemme kyllä käyneet. VeriRyhmämme käy luovuttamassa aika tarkkaan niin usein kuin säännöt sallivat.  Kahvihuoneen seinää koristavat Kultaiset kunniakirjat kahdelta viime vuodelta. Viime vuosina olemme kuuluneet ahkerimpien ryhmien kärkikymmenikköön. Tällaiset pikku tunnustukset ovat ihan mukavia, ja pitävät yllä vahvaa motivaatiota.

Viime vuonna eräs opiskelijamme sairastui leukemiaan. Silloin tuli mieleen, että hän saattaa saada apua hyvinkin läheltä."

 

Teksti: Minna Kalajoki / Mediafocus

Valokuvat: Matti Rajala

Julkaistu 1/2018

 

Lue lisää Veripalvelun 70-vuotiaasta historiasta täältä.