
KAKSIN AINA KAUNIHIMPI
Yrjönkadun veripalvelutoimiston ihmisvilinästä erottuu lämminhenkinen pariskunta. Kati Ahokas, 31, ja Niklas Savinsaari, 29, katsovat sopuisasti toisiinsa. He ovat tulleet Helsingin Yrjönkadun veripalvelutoimistoon neljättä kertaa luovuttamaan verta yhdessä. Pari tapasi toisensa kaksi vuotta sitten, ja Kati puhui Niklaksen mukaansa. – Kerroin, miten hyvä mieli tästä tulee. Kati luovutti verta ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, opiskeluaikoinaan. – Muistan, että kovasti jännitti etukäteen, mutta luovutuksesta jäi niin hyvä olo, että päätin käydä toistekin. Aluksi kävin ehkä kerran vuodessa, mutta vähän ennen kuin tapasin Niklaksen, aloin luovuttaa verta säännöllisesti. Hyvän fiiliksen vuoksi
Haastatteluhetkellä Niklas on luovuttamassa neljättä kertaa. – Kati toi minut Yrjönkadulle vuosi sitten, ja paikka vaikutti heti tosi mukavalta. Ensimmäinen luovutus jännitti, mutta jälkikäteen oli sitten ihan hauska fiilis. Niklas kertoo, että oli itsekin harkinnut verenluovutukseen menemistä, mutta se oli vain aina jäänyt tekemättä. – Hyvä, että Kati tempaisi minut mukaan. Tänne on helppo tulla, ja palvelu on aina todella ystävällistä. Veripalvelun henkilökunta on mukavaa. Tällä kertaa Kati ja Niklas tulivat Yrjönkadulle suoraan töistä.
– Tarkistimme aukioloajat Veripalvelun Internet-sivuilta, Niklas sanoo. Kahvihetki kaksin
Verenluovutuksesta on tullut Katin ja Niklaksen yhteinen ”harrastus”. – Emme seuraa luovutusväliä kalenteritarkasti, vaan tulemme aina silloin, kun on sellainen olo, että nyt pitäisi mennä. Yleensä pariskunta käy verta luovuttamassa noin 4–5 kuukauden välein. – Tämä on meille samalla sellainen ilta, jolloin käymme kahvilla kaksin. Istumme ja juttelemme mukavia ja kävelemme sitten kotiin, Kati ja Niklas tuumaavat tyytyväisinä. Teksti: Nina Pinjola / Mediafocus Kuva: Marja Helander Takaisin sivun alkuun
Lue muita tarinoita verenluovuttajista
Päivitetty 4.7.2005 © Veripalvelu 2012
Oikeudellinen huomautus
|