YLI NELJÄNSADAN LUOVUTUKSEN MIES

Risto Lipastin, 60, meriitit vetävät melko sanattomaksi. Seinäjokelainen on luovuttanut verta huikeat 401 kertaa. Lisäksi hän on tehnyt pyyteetöntä oma-aloitteista työtä uusien verenluovuttajien hankkimiseksi jo 41 vuoden ajan. Motiiveinaan halu auttaa ja tehdä jotain hyvää.

Tapaamme Risto Lipastin toiveesta Yrjönkadun verenluovutuspisteessä Helsingin keskustassa. Se kun on yksi harvoista paikoista, joissa hän ei ole vielä vieraillut luovuttamassa verta. Risto ihastuu paikan keskeiseen sijaintiin ja miljööseen välittömästi. Harmikseen hän ei pääse vielä tälläkään kertaa luovuttamaan Yrjönkadulla, sillä edellisestä luovutuksesta ei ole ehtinyt kulua vaadittavia 60 päivää.

Risto saapuu haastatteluun melkeinpä suoraan junalta. Matka haastatteluun alkoi aamuvarhain Seinäjoelta. Myöhemmin päivällä Risto suuntaa poikansa Jounin perheen pariin Vantaalle ja tapaa pitkästä aikaa myös lapsenlapsensa Tomin, 4, ja Iran, 3.

”Kun on terve, voi auttaa muita”

Risto Lipastin ensimmäinen luovutus osui kevääseen 1963. Paikkana oli opiskelukaupunki Lahti. Siitä saakka, 41 vuoden ajan, Risto on luovuttanut lähestulkoon säännöllisesti 60 päivän välein. Lisäksi Risto on luovuttanut plasmaa, joten nyt koossa on huikeat 401 luovutusta. Suurimman osan verenluovutuksistaan Risto on tehnyt Seinäjoella, mutta on niitä kertynyt paljon myös Helsingissä, jossa hän asui aikoinaan 20 vuotta. Takavuosina Ristolla oli tapana luovuttaa myös työmatkoillaan, mitä kautta useimmat Suomen verenluovutuspisteistä ovat käyneet hänelle tutuiksi.

Risto itse uskoo, ettei hänestä varmasti olisi tullut näin aktiivista luovuttajaa ilman Seinäjoen Veripalvelussa useiden vuosikymmenten ajan työskennellyttä upeaa hoitajaa, nyt jo edesmennyttä Lala Balbergia.

– Hän oli aivan upea ihminen ja hoitaja, ja iso syy siihen, että minusta tuli aktiiviluovuttaja. Oli ilo mennä luovuttamaan, kun hoitajana oli hänenkaltaisensa ihminen, Risto muistelee.

Hienon hoitajan lisäksi Ristoa on vuosien saatossa motivoinut luovuttamaan vilpitön halu auttaa.

– Halu auttaa toista ihmistä on se syy, miksi luovutan. Verenluovutuksessa minulle pienestä asiasta tulee jollekin, vieraalle ihmiselle, iso asia. Mikäs sen hienompaa, kuin että olen saanut olla koko elämäni ajan terve ja voinut siten luovuttaa verta ja auttaa muita, Lipasti sanoo.

Konkari sai muutkin luovuttamaan

Vapaa-ajallaan Risto rakentaa uutta asuintaloa itselleen ja vaimolleen Hellille Seinäjoella. Myös parin nykyisen asuintalon hän rakensi alusta saakka omin käsin. Harrastuksiin kuuluu myös mehiläisten kasvatus ja hunajan tuotanto itselle sekä ystäville. Lisäksi Risto matkailee mielellään Lapissa: keväällä hän hiihtää, kesällä ulkoilee ja nauttii luonnosta.

Superluovuttaja ei ole tyytynyt ”vain” luovuttamaan itse, vaan on vuosikymmenten ajan aktiivisesti houkutellut luovuttajaksi perheenjäseniään, tuttaviaan, ystäviään ja työtovereitaan. Aiemmin Risto työskenteli huonekalualalla ja nykyisin hän toimii rakennusalalla. Työpaikoillaan Risto on järjestänyt työporukan yhteisiä luovutusreissuja ja saanut sitä kautta useita kymmeniä ihmisiä ryhtymään vakiluovuttajiksi. Taannoin, kun Risto täytti 60 vuotta, hän haastoi kollegoitaan eri yrityksistä luovuttamaan omalla esimerkillään. Kaiken tämän Risto on tehnyt omasta aloitteestaan ilman pyyntöjä tai kyselyitä – halusta auttaa.

Hän aikoo luovuttaa verta niin kauan kuin se on mahdollista, eli jos kaikki menee hyvin, viiden vuoden ajan. Riston meriittejä voi vain ihailla!  

Teksti: Hanna Pesonen/Mediafocus
Kuva: Marja Helander

Takaisin sivun alkuun
Lue tarinoita muista verenluovuttajista