USEIN KYSYTTYÄ LUUYTIMENLUOVUTUKSESTA

Kuinka paljon sopivia luuytimenluovuttajia on löytynyt Suomessa vuosittain?

Luuytimenluovuttajarekisteri on perustettu vuonna 1992. Toimintansa aikana kotimaisesta rekisteristä on löydetty sopiva luovuttaja jo yli 400 potilaalle. Osa potilaista on ulkomailla. Vuosittain luuydintä tai veren kantasoluja luovuttaa 20-40 rekisterin jäsentä.
Luovuttaneiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti.

Mitkä ovat liittymis- ja luovutuskriteerit?

Luuytimenluovuttajarekisteriin liittyvän tulee olla 18–40-vuotias. Rekisterissä voi olla jäsenenä 55-vuotiaaksi asti, jos terveydentilassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Liittyjän tulee olla terve. Hänellä ei saa olla kroonisia sairauksia eikä pysyvää lääkitystä (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, esimerkiksi e-pillerit).

Allergiat, jotka aiheuttavat voimakkaita reaktioita, kuten hengenahdistusta tai nielun turpoamista, ovat este rekisteriin liittymiselle. Myös huomattava ylipaino (painoindeksi yli 32) ja runsas tupakointi (yli 20 savuketta vuorokaudessa) estävät liittymisen.

Hemoglobiinin tulee olla naisilla yli 125 g/l ja miehillä yli 135 g/l.

Edellytykset Luuytimenluovuttajarekisteriin liittymisessä ovat samat kuin verenluovuttamisessa. Esimerkiksi suonensisäisten huumeiden käyttäjät eivät saa liittyä rekisteriin. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä Luuytimenluovuttajarekisterin lääkäriin ennen liittymistä.

Mahdollisen luovutuksen tullessa ajankohtaiseksi luovuttajan terveydentila tarkastetaan huolellisesti uudestaan. Terveydentilan tarkastamisen ja liittymiskriteerien tarkoituksena on varmistaa, että luovutuksesta ei aiheudu vaaraa luovuttajalle eikä potilaalle.

Onko luovutuksessa halvaantumisvaara? Onko luuydin sama kuin selkäydin?

Luuydin tuottaa veren eri solut. Luuydintä ei kerätä selkärangasta eikä selkäytimestä tai sen välittömästä läheisyydestä, vaan pakaroiden yläpuolella tuntuvien luuharjanteiden sisältä. Selkäydin ei voi luovutuksessa vaurioitua eikä halvaantumiseen vaaraa näin ollen ole.

Mitä luovuttajalle korvataan ja miten?

Kantasolujen luovutus perustuu vapaaehtoiseen auttamishaluun, joten siitä ei makseta palkkiota.

Luuytimenluovuttajarekisterin kautta löydetylle luovuttajalle korvataan luovutuksesta reaalisesti aiheutuneet kulut, esimerkiksi matka- ja asumiskustannukset, ruokailut ja suorat ansionmenetykset päätoimesta. Yleensä kulut korvataan jälkikäteen mutta tarvittaessa esimerkiksi matkaliput voidaan hankkia luovuttajalle rekisterin kautta, jolloin niitä ei tarvitse itse ostaa.

Liittymisen yhteydessä syntyviä kuluja, esimerkiksi matkaa terveyskeskukseen tai veripalvelutoimistoon verinäytettä antamaan, ei korvata.

Saako luovuttamisen jälkeen sairauslomaa?

Kun veren kantasoluja kerätään luuytimestä, luovuttaja tulee sairaalaan keruuta edeltävänä päivänä. Hän pääsee kotiin luovutuksen jälkeisenä päivänä, jonka jälkeen sairauslomaa saa noin viikon ajaksi.

Kun veren kantasoluja kerätään afereesilaitteella kyynärvarren laskimosuonesta, annetaan ensin kasvutekijähoitoa kantasolujen houkuttelemiseksi verenkiertoon. Sairausloma järjestetään kasvutekijähoidon ja solujen keräyksen ajaksi, tavallisimmin sunnuntaista perjantaihin. Keräys tehdään polikliinisesti ilman nukutusta eikä se vaadi luovuttajan jäämistä sairaalaan. Toimenpiteen jälkeen luovuttaja ei yleensä tarvitse sairauslomaa.

Lue lisää veren kantasolujen keräystavoista

Mikä on sopiva luovutusikä?

Rekisteriin voi liittyä 18-40 vuotias ja siihen voi kuulua 55-vuotiaaksi asti.

Takaisin sivun alkuun
Takaisin edelliselle tasolle