< Ajankohtaista - 18.01.2012

Odottavien äitien veriryhmätutkimuksia tehty Veripalvelussa 20 vuotta

Kaikilta suomalaisilta odottavilta äideiltä seulotaan veriryhmävasta-aineet alkuraskaudessa. Seulontaa on tehty jo 20 vuoden ajan keskitetysti Veripalvelussa. Tutkimuksen tarkoitus on löytää ne synnyttäjät, joiden lapsella on vaara sairastua vastasyntyneen hemolyyttiseen tautiin.

Raskaudenaikaisella veriryhmäimmunisaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa äidin ja sikiön veriryhmät poikkeavat toisistaan, ja äidin puolustusjärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita sikiön punasoluja vastaan. Veriryhmäimmunisaatio on harvinainen ensimmäisessä raskaudessa, mutta sen riski kasvaa jokaisen veriryhmältään epäsopivan lapsen syntymän jälkeen.

Vasta-aineet kulkevat immunisoitumista seuraavissa raskauksissa istukan läpi ja voivat johtaa sikiön punasolujen ennenaikaiseen hajoamiseen aiheuttaen sikiön ja vastasyntyneen hemolyyttisen taudin.

Veripalvelussa seulotaan vuosittain 65 000 äidin näytteet ja vasta-aineiden seurannassa olevia äitejä on 250–500. Vaikeimmat taudin muodot johtavat hoitamattomina sikiön ja vastasyntyneen kuolemaan tai vammautumiseen.

Veriryhmävasta-aineet seulotaan jokaisen raskauden alussa

Veriryhmävasta-aineseulonnalla pyritään löytämään riskiraskaudet jo raskauden alussa. Siksi kaikilta neuvoloissa asioivilta äideiltä otetaan verinäyte noin 8-12 raskausviikolla.  RhD-negatiivisilta äideiltä otetaan vielä lisänäytteet raskausviikoilla 24–26 ja 36, koska heillä on tavallista suurempi riski muodostaa veriryhmävasta-aineita. Jos RhD-positiivinen äiti on saanut verensiirtoja tai aiempi lapsi on hoidettu keltaisuuden vuoksi vastasyntyneenä, otetaan lisänäyte myös raskausviikolla 36.

Mikäli vasta-aineita löytyy, niistä tehdään jatkotutkimuksia. Veriryhmävasta-aineet tutkitaan jokaisen raskauden yhteydessä, koska vasta-aineita muodostuu sitä todennäköisemmin mitä useammin äiti on synnyttänyt.

Immunisoituneiden äitien vasta-aineita seurataan raskauden aikana

Merkittävin raskaudenajan veriryhmäimmunisaatio on RhD-immunisaatio.  Immunisaatio on mahdollinen silloin, kun äidiltä puuttuu RhD-tekijä eli arkikielessä äiti on Rh-negatiivinen (13 % suomalaisista). Muita tärkeitä raskaudenaikaisia immunisaatioita aiheuttavat Rh-järjestelmän vasta-aineet anti-c ja anti-E sekä Kell-järjestelmän anti-K veriryhmävasta-aineet.

Tärkein immunisoitumisen ja vastasyntyneen hemolyyttisen taudin riskiä vähentävä toimenpide on RhD-negatiivisten äitien suojaus rokottamalla synnytyksen jälkeen silloin, kun vastasyntynyt todetaan RhD-positiiviseksi. Muita kuin RhD-veriryhmäimmunisaatiota vastaan ei ole olemassa suojausta, eikä siitä ei ole hyötyä immunisaation jo tapahduttua.

Odottavan äidin veriryhmä- ja vasta-ainetiedot kirjataan Veripalvelussa keskitettyyn rekisteriin. Tiedot ovat tärkeitä immunisaatioraskauden seurannassa. Tiedoista on hyötyä myös silloin, jos synnytys joudutaan hoitamaan keisarinleikkauksella, tai jos äiti tarvitsee verensiirtoja synnytyskomplikaation takia.

Hoitava lääkäri saa tarvittaessa apua Veripalvelun asiantuntijoilta arvioidessaan vasta-aineen merkitystä raskauden aikana ja verensiirron yhteydessä.

Vaikeimmat immunisaatiot hoidetaan kohdunsisäisillä punasolusiirroilla

Vaikeiden immunisaatioraskauksien seuranta ja hoito on keskitetty yliopistollisten keskussairaaloiden äitiyspoliklinikoille.

Sikiön vaikea-asteista hemolyyttistä anemiaa voidaan joutua hoitamaan kohdunsisäisillä punasolusiirroilla, tai vastasyntynyt voi tarvita verenvaihdon pian syntymän jälkeen.

Hyvin toimivalla seurantaohjelmalla ja nykyaikaisilla hoidoilla immunisaatioraskauksien ennuste on yleensä hyvä.